You can edit almost every page by Creating an account. Otherwise, see the FAQ.

Värit pintaa syvemmältä

EverybodyWiki Bios & Wikistä
Loikkaa:valikkoon, hakuun


Malline:Tietolaatikko/otsikkoMalline:Tietolaatikko/kuvaMalline:Tietolaatikko/tietoriviMalline:Tietolaatikko/tietoriviMalline:Tietolaatikko/tietoriviMalline:Tietolaatikko/tietoriviMalline:Tietolaatikko/tietoriviMalline:Tietolaatikko/tietoriviMalline:Tietolaatikko/väliotsikko

Komentosarjavirhe: Moduulia ”testaus” ei ole.

Värit pintaa syvemmältä on Martti Huttusen kirja väreistä ja väriopista. Kirjassa käsitellään lisäksi värien havaitsemista sekä erilaisia väriteorioita, värien käyttöä, vaikutusta ja symboliikkaa.

Huttusen käänteisväri-käsite[muokkaa]

Ihmisen näköjärjestelmä toimii aina kolmivärikanavaisesti: kahden kanavan yhdessä tuottama väriaistimus on aina kolmannen käänteisväri.

Huttunen esittää ihmisen näköjärjestelmän toimivan RGB-väreillä. Käänteisvärit ovat aidosti näkökuvasta toisensa poissulkevia värejä (R + C = X, G + M = X ja B + Y = X). Kahden näköjärjestelmän päävärin (R, G, B = L, M, S) yhdistelmä on aina kolmannen käänteisväri:

Katso oheinen kuva käänteisvärien kennostosta ja vastaavista RGB-värikanavista oikealla.

Käänteisvärit paljastavat, laimentavat ja vahvistavat[muokkaa]

Käänteisväriset väriparit R-C ja G-M sekä B-Y kumoavat toisensa kolmella eri tavalla.
Punaisen jälkikuva ei ole vihreä eikä vihreän punainen.

A) Paljastavat / toteuttavat toisensa jälkikuvissa[2].

Ilmiössä toteutuu myös mustan (pimeän, tumman) ja valkoisen (valoisan, vaalean) vastakkaisuus.

B) Laimentavat / neutraloivat toisiinsa sekoittuessaan / yhdistyessään,

  • additiivisessa, valoisuutta lisäävässä värinmuodostuksessa aina valkoiseksi asti,
  • optisessa, diffuusissa (sumeassa) värinmuodostuksessa aina harmaaksi asti,
  • subtraktiivisessa, valoisuutta vähentävässä värinmuodostuksessa aina mustaksi (pimeäksi) asti.

C) Vahvistavat / korostavat toisiaan esimerkiksi rajakontrasteissa.

Katso oheisen havainnekuvan väripalkkien keskimmäiset ruudut: - valkoinen, harmaa ja musta.[1]

Käänteisvärit mukana näkökuvan kontrasti-ilmiöissä[muokkaa]

Värikontrasti-ilmiöissä käänteisvärit muokkaavat näkökuvaa: toisiinsa rajautuvat värialueet korostavat viereistä väriä omalla käänteisvärillään.

Ilmiössä näkökohteen yksityiskohdat piirtyvät irti taustastaan, jolloin näkökuvan sisältö selkiytyy ja ympäristön ominaisuudet paljastuvat merkittävästi:

  • 'Naapurin' punaisuus tukahduttaa toisessa punaisuutta, josta seuraa, että syaaninsinisyys punaisen käänteisvärinä pääsee esille.
  • Vihreä vuorostaan tukahduttaa toisessa vihreyttä, jolloin magentanpunaisuus vihreän käänteisvärinä voi korostua.
  • Sinisyys taas tukahduttaa toisen sinisyyttä, jolloin keltaisuus käänteisvärinä ’työntyy’ esille.
  • Tummuus korostaa toisessa vaaleutta ja vaaleus tummuutta. [1]

Jälkikuvat ovat käänteisvärisiä[muokkaa]

Jälkikuvat ovat näköjärjestelmän tuottamia näköhavaintoja (suksessiivikontrasti), jotka ovat ärsykekuvaansa nähden käänteisvärisiä. Ne syntyvät kohteesta tulevaan valoon adaptoitumisen eli mukautumisen jälkitilan seurauksena.

Näköjärjestelmä pyrkii aina valoärsykkeen jälkeen välittömästi palautumaan tasapainotilaan - 'nollatilaan'. Tästä seuraa, että ihminen näkee jonkin aikaa värillisen jälkikuvan, joka on vuorostaan valoärsykkeelle adaptoitumattomien näkösolujen yhteistyön seuraus. Jälkikuvan väreistä siis puuttuvat ärsykekuvan valoihin 'väsyneiden' näkösolujen aktiivisuuden osuus.

Kuten oheisissa havainnekuvissa nähtävät käänteisvärit osoittavat, kyse on värinäön normaalista toimintatavasta.[2]

Värejä, joita ei ole olemassa[muokkaa]

Kirjoittajan mukaan ihminen ei voi nähdä koskaan syaaninpunaisia, magentanvihreitä ja sinisenkeltaisia värejä[3]. Siksi nämä värit kumoavat toisensa optisessa sekoituksessa (ks. oheinen kuva harmaista vaahteranlehdistä).selvennä Edellä oleva myös osoittaa myös, että ihminen näkee erinomaisesti punaisenvihreitä[4] värejä, sillä ne ovat näköjärjestelmän punaisen (R) ja vihreän (G) värikanavan tuottamia keltaisia (Y) värejä.

Lähteet[muokkaa]

  1. 1,0 1,1 1,2 Martti Huttunen: Värit pintaa syvemmältä. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-27396-1.
  2. 2,0 2,1 Huttunen, Martti: Käänteisvärit Top Color. Martti Huttunen. Viitattu 7.3.2013.
  3. Huttunen, Martti: Värejä, joita ei ole olemassa Top Color. Martti Huttunen. Viitattu 7.3.2013.
  4. Huttunen, Martti: Punavihreitä värejä Top Color. Martti Huttunen. Viitattu 7.3.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa]

This article "Värit pintaa syvemmältä" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Värit pintaa syvemmältä. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.

Page kept on Wikipedia This page exists already on Wikipedia.


Read or create/edit this page in another language[muokkaa]