Tuija Teiska
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tuija Teiska (s. 15. lokakuuta 1985 Kajaani) on suomalainen nykytaiteilija ja kuvataiteen maisteri. Teiska asuu ja työskentelee Helsingissä[1]. Teiska on tiedetty parhaiten tekstiiliteoksista, jotka ovat olleet veistoksia, installaatioita, performansseja[1][2][3]. Hän toteutti ensimmäisen julkinen taideteoksen digitaalinen kuvakudonta Kajaanin Keskussairaalaan akuuttigeriatrian osastolle, 2019[1][4] Teiskalle on myönnetty useita apurahoja ja palkintoja hänen työstään kuvataiteilijana. Suomen Taideyhdistys myönsi hänelle nuorten taiteilijoiden apurahan 2018.[5]
Teiskan taideteokset ovat usein hyvin fyysisiä ja niihin kätkeytyy voimakas henkilökohtainen tunnereaktio joissa on vahva psykologinen lataus. Hänen teoksensa eivät ole materiaali sidonnaisia ja taiteellisessa työssään hän hyödyntää monenlaisia eri tekniikoita joihin kuuluu nykytekstiilitaidetta[6], installaatioita, veistoksia, piirtustuksia, videotaidetta, performansseja ja esinekollaaseja.[1] Hänen teoksensa hyödyntävät orgaanisia materiaaleja, paperia, tekstiiliä sekä omaa kehoaan[1].
Teiska on sanonut käyttävänsä taiteellisessa prosessissa muistia, tunteita sekä käsiään. Hän kertoo useissa haastatteluissa taiteen tulevan hänelle merkityksellisistä ja todellisista asioista.[1][2][3]
»materiaalit ovat vain materiaalia, väline, ne eivät ole ajatusta tärkeämpää. Kädet ovat pään ja pää käsien varassa. Ilman toisiaan niillä ei olisi käyttöä, sillä mitä kädet tekisivätkään ilman päätä tai minkä taakse pää menisi häpeämään ellei käsiensä»
( Tuija Teiska,[7])
»se työ on niin maanista, se työskentely, että mä haluaisin vaan jatkaa ja jatkaa, niin kauan kun se olis valmis tai mä olisin ihan pökerryksissä tai ranteeseen sattuisi ja ois pakko lopettaa»
(Tuija Teiska[8])
Teiska aloitti taideopinnot Imatralla 2001. Hän on opiskellut kymmenen vuotta taidetta joista viimeisin tutkinto kuvataiteen maisteri Taideyliopisto kuvataideakatemia Helsinki. Hän sai opiskeluista tunnustuspalkinnon[9] Teiska sai tunnustuspalkinnon myös aikaisemmista opinnoistaan kuvanveistosta Saimaan Ammattikorkeakoulusta[1]
Taiteellinen toiminta[muokkaa]
Teiskan teoksia on ollut esillä lukuisissa näyttelyissä kotimaassa vuodesta 2003 alkaen sekä Japanissa[10], Etelä-Koreassa, Saksassa, Itävallassa, Ruotsissa, Hollannissa ja syksyllä 2021 Unkarissa[1] Teiska on luennoinut Norjassa tekstiilitaiteesta ja tekstiilimateriaaleista nykytaiteessa,[11] sekä taiteestaan Suomen Japanin instituutissa Tokiossa[12]
Teiskan taideteoksia on ollut esillä useissa eri taiteen konteksteissa. Teoksia on ollut nähtävissä niin nykytaiteen näyttelyissä[13][14], feminististä taidetta käsittävissä näyttelyissä[15] kuin tekstiilitaide näyttelyissä.[16] Teiskan varhaiset teokset ”rättiperheet” ovat olleet esillä ITE -taiteen näyttelyissä ja ne on yhdistetty nykytaiteilijoihin jotka ovat ottaneet vaikutteita outsider art taiteesta.[17][3][18]
Voima lehdessä 2011 Erkki Pirtola vertasi Teiskan teoksia Judith Scott Outsider Art - taiteilijan teoksiin. Teiska tuli tiedetyksi kerroksellisista tekstiili taideteoksista ja installaatioista jotka rakentuivat useista suurikokoisista veistoksista.[7] Veistokset olivat matonkuteista sormivirkattuja värikkäitä perheitä jotka groteskin huumorin kautta pohtivat erilaisuutta ja erilaisia perhearvoja. Teokset saivat nimityksen ”rättiperheet” Erkki Pirtolalta.[1][2][3][18][19]
Teiska on sanonut saaneensa vaikutteita sekä kiinnostuksen tekstiilimateriaaliin äidiltä ja isoäidiltä peritystä tietoudesta, naisten työstä ja naisten taiteesta. Hän pitää hauskana, että hänen taiteellista työtä on tulkittu niin monella eri tavalla.[1][2][3][20]
»Oikeestaan mun mielestä se on hauskaa, mulle tosi positiivista jos mä voin herättää niin monenlaisia erilaisia mielikuvia, voi laittaa erilaisiin laatikoihin Pakon edessä kuitenkin Teiska turvautuu tutkintonsa määrittelemään nimitykseen kuvataiteilija..»
([2])
Teiska toteutti neljä veistos perhettä kunnes loukkaantui 2012 onnettomuudessa. Onnettomuuden jälkeen Teiska ei tehnyt suuria värikkäitä veistoksia.[2] Tilapäinen vammautuminen rajoitti suurien veistosten tekemistä ja paranemisen aikana Teiska kiinnostui kehollisuudesta. Kehollisuus taiteessa tuli huomattavaksi Teiskan aloittaessa performanssi taideteosten tekemisen. Ensimmäinen performanssi Nutshell[21] valmistui vuonna 2013 ja video dokumentaatio performanssista on ollut esillä Tukholman Nykytaiteen messuilla: Supermarket-Stockholm, Independent Art Fair 2013, Tukholma, Ruotsi sekä 2016: Haenggungjae Gallery, 2016, Suwon Etelä- Koreassa sekä Näkyväksi neulottu 2016, Keravan Taidemuseo, Suomi.[1]
Samoihin aikoihin Teiska irtautui ITE - näyttelyistä joihin hänet oli aikaisemmin yhdistetty ja aloitti kuvataiteen maisteriopinnot Helsingin Taideyliopisto kuvataideakatemiassa. Pian värikkäiden suurien veistosten jälkeen tulivat mustat veistokset, jotka vuosina 2015 - 2017 punovat sisällensä esineitä manipuloiden esineiden alkuperäisen arkisen tarkoituksen, jättäen jälkeensä kysymyksiä siitä mitä ihmisistä jää jäljelle elämän jälkeen ja mikä on materian tarkoitusta ihmiselämässä. Teiskan teoksissa on toistunut usein kuolema. Teiskan video performanssi: Sääli, 2017, hän rituaalin omaisesti hyvästelee kuolleen hirven istumalla eläimen taljan päällä ja hoitamalla sen turkkia. Hirvi eläin on esiintynyt hänen useissa eri teoksissa ja se on viittaus lapsuuden Kainuuseen. Performanssi dokumentaatiossa esiintyvä puusta veistetty hirven pää on Saastamoisen säätiö - Emman Modernin taiteen museon kokoelmissa.
»vaikka elämässäni on edelleen kipua, tärkeintä on säilyttää lapsenmielisyys ja leikkisyys, hän sanoo. Ilon korostamisen takana voi silti olla myös vakavia, poliittisiakin teemoja»
(Tuija Teiska[20])
Jäsenyydet[muokkaa]
Kokoelmissa[muokkaa]
- Valtion taidekokoelmat,Viittausvirhe:
<ref>-elementin sulkeva</ref>-elementti puuttuu - Ateneum Taidemuseon Taidekokoelmat yhteisötaideteos Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö[22] sekä yksityisistä taidekokoelmat[1]
Lähteet[muokkaa]
- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 Tuija Teiska: kotisivut, kuvataitelija Tuija Teiska kotisivu. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 Myllyniemi, Sini: Myllyniemi, Sini: Pehmeää ja poliittista? Tekstiiliveistos Suomen nykytaidekentällä, 2016 Maisterin opinnäytetyö, tutkimus. 1.2.2016. Aalto yliopisto. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Haveri, Minna: Pehmeä Taide. Maahenki, 2016.
- ↑ Kainuun uuden sairaalan tilausteoksia koskevat taidehankinnat sote.kainuu.fi.
- ↑ Suomen Taideyhdistys: Suomen Taideyhdistys jäsenlehti. 1.2.2018. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Nykytekstiilitaide fi.autograndad.com. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ 7,0 7,1 Pirtola, Erkki: Rättitaiteilija Tuija Teiska. Voima 3/2011. Voima kulttuuri., 8.5.2011. Voima Kustannus. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Möttönen, Sari: Kultakuume: Suru on tabu audio, radiohaastattelu [41: 45]. 9.7.2021. YLE. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Kiilto Ry: Taidestipendi kuvanveistäjä Tuija Teiskalle verkkoartikkeli. 1.2.2016. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Tenku Art Festifall: Tenku Art Festifall tenkuartfes2017.com. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ The Nordic Textile Art Meeting: The Value of Textile Art - Bergen nordictextileart.net. 1.2.2016. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ The Finnish Institute in Japan: FIN / JPN LAB: The Finnish Institute in Japan -pienoisseminaarisarja youkobo.co.jp. 1.2.2017. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Finland Institut in Deutschland, Berlin: Skulptur, heute! 1.2.2013. Finland Institut in Deutschland, Berlin. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Mäcklin, Harri. Helsingin Sanomat.: Näyttelyarvio, Helsingin Sanomat sanomalehti. 1.2.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ ArtTag: Anna mennä - feministinen näkökulma kuvataiteeseen en-us.fievent.com. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Ornamo: KUI? Tekstiilitaiteen triennaali. Ornamo, 2012.
- ↑ Aboa Vetus & Ars Nova: Tätä ei kehystetä. 2010. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ 18,0 18,1 Haveri, Minna: ITE kaakossa, Nykykansantaiteen vuosikirja 9 Maahenki Oy. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ Pirtola, Erkki: Tuija Teiskan Rätinkudeperhe artikkeli. 1.2.2011. Voima. Viitattu 9.7.2021.
- ↑ 20,0 20,1 Nyrhinen, Tiina: Itsepäiset veistäjät: oman elämänsä solmuekspertti.. Yhden Suhde toiseen, No. 1/2013/viides vuosikerta., 1.2.2013. Vammalan Kirjapaino Oy, www.puolilehti.fi.
- ↑ Nutshell
- ↑ Suomen Tasavallan presidentin Sauli Niinistön muotokuva ateneum.fi. 1.2.2017. Viitattu 9.7.2021.
This article "Tuija Teiska" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Tuija Teiska. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.
|
This page exists already on Wikipedia. |
