Theodor Finnilä
Aksel Theodor Finnilä (14. marraskuuta 1868 Vaasa – 1. huhtikuuta 1920 Helsinki) oli suomalainen kapteeni, liikemies ja kielitieteen harrastaja.
Finnilän vanhemmat olivat tupakkatehtailija Karl Finnilä ja Edla Sofia Wefvar. Hän pääsi yksityisesti ylioppilaaksi 1889 Vaasan yksityislyseosta ja opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa. Finnilä meni armeijan palvelukseen 1891 ja suoritti upseeritutkinnon kadettikoulussa 1895. Hän palveli upseerina suomalaisissa ja venäläisissä joukko-osastoissa ja muun muassa hän johti Helsingin yliopistossa vuosina 1898–1899 suomalaisille upseereille pidettyjä voimistelunopettajakursseja. Finnilä ylennettiin luutnantiksi 1900 ja myöhemmin kapteeniksi. Hän oli viimeksi komppanianpäällikkönä Suomen kaartissa aina kaartin lakkauttamiseen 1905 saakka ja hänet siirrettiin 1906 lakkautuspalkalle armeijasta.
Finnilä osallistui vuosina 1911–1912 kielitieteelliseen kirjeenvaihtoon, jossa osapuolina olivat ruotsalainen kirjailija August Strindberg, taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspa, Kuurilan asemapäällikkö Elias Lönnqvist ja Finnilä. Wettenhovi-Aspa, Lönnqvist ja Finnilä saivat kimmokkeen omiin kielitieteellisiin tutkimuksiinsa Strindbergin vuonna 1908 julkaisemasta kirjasta En ny blå bok, jossa tämä väitti suomen kielen saaneen kaikki sanansa lainoina muilta kieliltä. Strindberg väitti myös hebrean kielen olevan kaikkien maailman kulttuurikielien kantakieli kun taas suomalaisten mielestä suomen kieli oli tällainen kantakieli. Strindbergin ja hänen suomalaisten kiistakumppaniensa välinen vilkas kirjeenvaihto alkoi joulukuussa 1911. Kirjeenvaihdon aikana Strindberg lähetti muun muassa Finnilälle 16 sivua omia etymologisia muistiinpanojaan, joissa hän pyrki johtamaan suomalaisia paikannimiä ja Kalevalan henkilöitä antiikin Kreikan mytologiasta ja kreikan kielestä. Kirjeenvaihto päättyi kuitenkin Strindbergin kuolemaan toukokuussa 1912.
Finnilä ei itse julkaissut mitään kielitieteellisiä kirjoituksia mutta hän esitelmöi vuonna 1912 Wettenhovi-Aspan kanssa Turussa tilaisuudessa, jonka hän oli itse kustantanut. Finnilän arveltiin myös rahoittaneen Wettenhovi-Aspan 1915 ilmestyneen Suomen kultaisen kirjan julkaisemisen.lähde?
Viimeksi Finnilä toimi liikemiehenä. Hänet on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle.
Lähteet[muokkaa]
- FINNILÄ Aksel Theodor. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
- Theodor Finnilän hautakivi Vaasan vanhalla hautausmaalla[vanhentunut linkki]
- Åke Backström : Full cirkel; Finska Gardets befäl 1829 och 1906 (Täysi ympyrä; Suomen Kaartin päällystö 1829 ja 1906), Genos 67(1996), s. 28–38, 48 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pekka Pitkälä : Pyramidit, pyhät raamit. Sigurd Wettenhovi-Aspan (1870–1946) näkemykset suomen kielestä ja suomalaisten historiasta. Kulttuurihistorian pro gradu -tutkielma. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos, Turun yliopisto 2010, Finnilästä sivuilla 32, 39-42, 79 (Arkistoitu – Internet Archive)
- Harry Halén : Henrik Grenman and Olga Sederholm – Two unlucky Finnish Orientalists from the town of Vasa, teoksessa East and West, Past and Present - Indological and Other Essays in Honour of Klaus Karttunen. Studia Orientalia 110. Societas Orientalis Fennica, Helsinki 2011, alaviite 25 sivulla 281
Lua-virhe kohdassa Moduuli:Authority_control rivillä 200: attempt to index field 'wikibase' (a nil value).
This article "Theodor Finnilä" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Theodor Finnilä. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.
This page exists already on Wikipedia. |