Tauno Ahonen
Ahonen Tauno Sulo synt. 29.8.1912 , kuollut 31.8.1943.
Nahkurioppilas Tauno Ahonen liittyi 7.9.1930 Pudasjärven suojeluskuntaan toimien siellä sotamiehenä 29.4.1933 saakka. Asevelvollisuuden Tauno suoritti Kuopiossa 5./PJR:ssä vuosina 1933 - 1934, 440 vrk. Reserviin hän siirtyi alikersanttina. Asevelvollisten säästäväisyysloman aikana 30.6.1934 hän liittyi jälleen Pudasjärven suojeluskuntaan ja toimi siellä paikallispäällikkönä 6.12.1934 - 31.1.1937 välisen ajan. Kertausharjoituksissa Oulussa hän sai komppanianvääpelin erikoiskoulutuksen vuonna 1937. Vuonna 1938 liikemies Tauno Ahonen sai ammattiajokortin N:o 1 ja sotilasajoneuvon ajokortin vuonna 1939.
Talvisodan alkaessa hän sai kutsun palvelukseen 13.10.1939 Oulun kuljetusosastoon. Hän toimi autonkuljettajana koko talvisodan ajan E/I/KTR 9 joukko-osastossa. 4.1.1940 Tauno haavoittui vaikeasti vasempaan olkavarteen Hyrynsalmella ja joutui olemaan sotasairaalassa 33 vrk. Talvisodassa hän otti osaa Suomussalmen, Raatteen ja Kuhmon taisteluihin. Reserviin hänet kotiutettiin 25.4.1940.
Jatkosodan alkaessa 11.6.1941 Tauno kutsuttiin palvelukseen 2.KKK/JR53 joukko- osastoon.
Suomussalmen ja Kuusamon alueelle kooton III armeijakunnan tavoitteena oli Vienan Kemi ja Louhi. Armeijakuntaa johti kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuo.
2.KKK/Jr 53 sijoittui 15.6.1941 Kuusamoon Saapunkijärven rannalle Saapunkikankaalle. Taunon tehtäväksi tuli toimia konekiväärikomppanian puolijoukkueen johtajana. 22.6.1941 komppaniaan tuli puhelinviesti "Sota Saksan ja Venäjän välillä alkanut". 30.6. illalla komppania lähti etenemään itää kohti ylittäen uuden valtakunnan rajan 1.7.1941 kello 2:45 ja entisen vanhan rajan kello 7:10.
Tauno osallistui Louhen suunnalla Sohjanan suunnan ratataisteluun, Sohjanan taisteluun, Kiestingin valtaustaisteluun, Kapustajoen taisteluun, Kangasvaaran ja rautatien puolustustaisteluun, Kiestinki-Louhen maantien läpimurtotaisteluihin sekä puolustustaisteluihin Uhtuan länsipuolella 16.6.1942 - 31.8.1943.
Jatkosodan aikana Tauno toimi kk. joukkueen johtajana, komppanian vääpelinä ja komppanian päällikkönä kulloisenkin tilanteen vaatiessa. 5.2.1942 Tauno ylennettin vääpeliksi. 6.8.1942 aloitettiin 6 x 12 metrin hirsikämpän rakennustyö komppanian toimesta.
Saksalaisille alistettu kenraali Siilasvuon komentama Kolmannen armeijakunnan hyökkäys kohti Vienan Kemiä ja Louhea pysähtyi syyskuun alkupäivinä 1942 Uhtuan edustalle Kiestingin itäpuolelle.
31.8.1943 Tauno lähti maksamaan joukoilleen päivärahoja Uhtuan "Hevosenkengän" alueella. Matkalla kuitenkin vihollisen tarkka-ampujan luoti osui Taunon vatsaan. Häntä lähdettiin kuljettamaan lääkäriin joukkosidontapaikalle, mutta Tauno menehtyi matkalla. Taunon ruumis lähetettiin 1.9.1943 Pudasjärvelle ja hänet haudattiin Pudasjärven sankarihautausmaahan.
Taunoa jäivät kaipaamaan vaimo ja 3-vuotias ja 9 kk ikäinen poika. This article "Tauno Ahonen" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Tauno Ahonen. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.
