Mataristo
Mataristo on Sysmän Otamossa sijaitseva rustholli (ruots. rusthåll) ratsutila, rakennuksen kantatila on tiedetty olleen jo ennen vuotta 1600-luvun, rakennus on nykyisin merkitty museoviraston suojelukohteeksi. Matariston maihin on lukeutunut 1810-1917 Otamon hautausmaa.
Historia[muokkaa]
Matariston sukutila sijaitsee vehkajärvenrannalla merkittävän kulttuuriympäristön laidalla, pihapiiriin johtavalla tiellä halkoo kuusikuja. tieltä näkyvän viljelysmaiden yli näkyvä päärakennus on peräisin 1700-luvulta. Rakennuksen keskiosan on puolestaan peräisin 1800-luvulta. Pihapiiriin kuuluva aitta, kivikellari mahdollisesti 1700-luvulta, kivinavetta 1800-luvulta sekä makasiini ja vajarakennus. Maisemalaltaan Mataristo sijaitsee kauniilla ja maaseutumaisessa paikassa jolla sijaitsee rakennushistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa.
Maiden tilahistoriassa maatiloja on yhdistetty, Matariston kantatila on osa Brunilan säteritilasta. Ensimmäinen tunnettu tilanomistaja on 1604-luvulla mataraismaihin perintöoikeuden saanut Bruun Andersson. Matariston tilan omistussuhde muuttui, kun tilan edellinen tuntemattomaksi jäänyt omistaja päätyi sotavankina Padasjoella Nyystölänkylän kentällä tuomittavaksi. Tuolloin 450 talonpoikaa ja muuta tilallista määrättiin kuninkaan käskystä teloitettavaksi nuijasodan päättyessä. Maatilojen ja rakennusten autioiduttua, mataroismaat siirtyivät Bruunille Kaarle XI:n tilajaonaikana myönnetyn perintöoikeudenturvin. Perittyyn maahan kuului liäksi kolme aputilaa (augmettia), myöhemmin säteritilaan liitettiin myös Oritmäen ratsutila.
Säterin on sittemmin 1800-luvun jälkeen perinyt Antti Bruun, (Antti Antipoika Brunila) hän otti tilan emännäksi ja puolisoksi Luhangassa vaikuttaneen Rusthollari Henrik Gabriel Widbomin tyttären Eeva-Kaisan.
Tunnetuimmista omistajista Otamon Mataristossa ovat kenties emännäksi tullut Eeva-Kaisa Widbom s. 7. heinäkuuta 1797 voipala sysmä, k. 13. joulukuuta 1842 Otamo, mataristo sysmä (45), ja hänen kahden aviomiehensä, Antti Antinpoika Brunila s. 1. joulukuuta 1785, vih.1822, k. 15. kesäkuuta 1833 (47) otamo brunila sysmä, sekä Eeva-Kaisan toisen avioliiton myötä matariston toiseksi rusthollariksi tullut seppä Mikko Erkinpoika Tevalin s. 5. lokakuuta 1805, Kyrkbacken, Sysmä, vih.1835, k. 28. joulukuuta 1888 sysmä (82) sekä hänen puolisoiden kuusi lastaan.
Matariston-nimi juontaa
Matariston suku-nimenään juontaa talon ja siihen liitetyn maatilan-nimestä, matariston historiallinen nimi juontaa puolestaan talon ympärillä kasvaneesta matarasta. Suvun Sukunimi on jatkunut isäntä Antti Antinpoika ja Eeva-Kaisasan vanhimman lapsen perittyä mataristo, hän 5 sisarestaan ainoana säilytti isänsä sukunimen mataristo (Juho Heikki Mataristo).
Rakennuksen historia
Matariston rakennukset paloivat tulipalossa vuonna 1680, pian palon jälkeen rakennukset jälleenrakennettiin niiden nykyisille paikoille, sittemmin nykyisiin rakennuksiin on tehty mittavat perusparannukset 90-luvulla nykyisen omistaja taidemaalari Marjatta Tapiolan toimesta.
Matariston suku[muokkaa]
Suku on alkujaan nimellä Brun, haarautuessaan veljet ovat ottaneet käyttöön sukunimet Bruun ja Brunila. suku on vanhaa Otamolaista talopoikaissukua.
Widbom suku[muokkaa]
Matariston emännäksi tullut Eeva-Kaisa säilytti tyttönimensä (Widbom), naimisissa hän oli kaksi kertaa (Antti Brunila ja Mikko Tevalin). Antin kuoltua vuonna 1833 jäi Mataristo ja siihen kuuluneet maat Eeva-Kaisalle, hän joutui etsimään itselleen uuden puolison (Tevalin) jonka hän sai isännäksi mataristoon. Widbom tunnetaan hyvämaineisena säätysukuna, suku on tunnettu talonpoikais-säterirälsseitään, esivanhemmat edustaa Ruotsin Norrtälje:ssä porvaria, suku on historialtaan virkasukuinen. Widbomin juuret lähtevät Ruotsin eteläiseltä Gotlannin saarelta, Visbystä.
- Eevan isä Henrik Gabriel Widbom (s. 17. heinäkuuta 1763 Koivuniemi, taipale, Virolahti, k. 22. marraskuuta 1815 Luhanka) omisti rusthollin Luhangassa, sotilasarvo korpraali.
- Isoisä Petter Fredrik Widbom (s. 31. toukokuuta 1721 ruotsi, k. 25. huhtikuuta 1775 Iitti). Kävi Helsinginssä triviaalikoulua vuosina 1737-1738, palveli suomen-puolustusvoimissa kersanttina, hänen tiedetään Porvoossa toimineen aluksi kaupunginviskaalina sekä nimismiehenä ja 2 vuotta myöhemmin talouskomisaarina sekä nimismiehenä, mutta pantiin nimismiehen virasta viinan salapolton takia, kuitenkin säilyttäen talouskomisaarin tehtävän, Porvoosta hän muutti perheineen Vironlahdelle silloiselle Venäjän puolelle ja asui siellä vuosina 1761-1763. palattuaan Suomeen muuti hän Iittiin siellä hän palveli nimismiehenä ja omisti ratsutilan.
- Isoisän-isä Petter Fredrik Pettersson Widbom s.1690 Gotlanti, k 1742 Espoo, Suomi, aviopuoliso. Maria Widbom o.s. Collin (s. 1673 - 1721 espoo, k. 5. syyskuuta 1742 espoo). Asepalvelu 1709 Ruotsi, luutnantti. Petter toimi Ruotsissa tullin palveluksessa päällystössä/päällikönä vuoteen 1732, sittemin hän toimi Vaasankaupungin tarkastajana/komisaarina (rantaratsastajana) tehtävänään tutkia luvatonta maakauppaa, vuonna 1735 petter perheineen muutti Vaastasta Tukholmaan.
Suvun tunnettuja henkilöitä[muokkaa]
Malline:(! cellspacing="0" cellpadding="0" style="background-color: transparent;"
| style="text-align:left; vertical-align:top; " |
- Allan Alarik Soiniemi (rahapajan johtaja)
- Mikko Viitasalo (professori)
- Kerttu Tapiola (kirjakylän perustaja)
- Zaida Bergroth (käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja)
- Aina Bergroth (kirjailija)
- Alarik Viktor Otava (Viipurin tupakka Oy:n toimitusjohtaja)
| style="text-align:left; vertical-align:top; padding-left:20px;" |
- Marjatta Tapiola (taidemaalari)
- Fredrik Hyöky (Kajaanin pormestari)
- Ritva Hanni Soilikki hyöky (Vaasan hovioikeuden presidentti)
- Olof Soilander (kappalainen)
- Reino Ala-Kulju (kansanedustaja)
- Jakob Brun "Bruun" (rakuunarykmentin karoliinikapteeni)
Suvun taustaselvitys
Pastori, sittemmin teologian ja filosofian tohtori Uuras Saarnivaran aviopuoliso Sirkka Saarnivaara o.s. Soilander on 1934 toimitetusta Uuras Saarnivaaran monisteesta ja sen pohjalta 1964 tehdystä esiselvityksestä koostanut Mikko Soilanderin jälkeläiset ja näiden liittymisen Tevalin- ja Mataristosukuihin.
Lähteet[muokkaa]
- https://zapdoc.site/sysman-rakennetun-kulttuuriympariston-selvitys.html Sysmän rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Otamon mataristo mainittu s. 42-43. kuvat ja teksti nro. 34 ja 36. viitattu 30.12.2019
- https://www.myheritageimages.com/Z/storage/site233919891/files/50/06/13/500613_14551675c5tb6w500dejnb.pdf HHB:n jäsenkirje viitattu 28.12.2019
- http://hhbsukuseura.fi/ haarasilta-halme-brunila sukuseuran kotisivut. viitattu 28.12.2019
- https://www.genealogia.fi/hakem/rusth16.htm B. Nylands Dragonregemente - Uudenmaan Rakuunarykmentti (Otamo brunila -sysmä komppania N:o 120) viitattu 28.12.2019
- http://digihakemisto.appspot.com/index_ay?amnimeke=Sysm%C3%A4n+seurakunnan+arkisto&sarnimi=Lastenkirjat&aynimi=Lastenkirjat+II+1853-1862&ay=2623833&sartun=112456.KA&atun=223320.KA&ay2=128463 sysmän seurakunnan digiarkisto, otamo by, brunila-mataristo Kohdasta 6, 7. viitattu 28.12.2019
- http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/sysma/rippikirja_1871-1880_mko110-127/hakemisto_1.htm Otamo by N:o 2 Brunila-Mataristo rusthåll (kohdasta; kuva.7, kirjansivu. 724). viitattu 28.12.2019
- https://documentcloud.adobe.com/link/track?uri=urn%3Aaaid%3Ascds%3AUS%3A06863d82-b9b3-4d59-8b7d-fe458f1c6dbf pdf Teol ja fil. tohtori Uuras Saarnivaaran ja Sinikka Aran tutkimustyö Olof Soilanderista pdf tiedosta, alkuperäinen asiakirja on säilytettävänä Suomen Kansallisarkistossa viitattu 27.12.2019
- https://docplayer.fi/63036589-Asutuksen-kehitykseen-vaikuttaneet-tekijat-1500-luvun-lopulla-kaydyt-sodat-ja-niita-seurannut.html Asutuksen kehitys 1500-luvulla, sysmä-brunila-mataristo. viitattu 26.12.2019
- https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10214577348290156&set=a.10200334626911023&type=3&theater itä-häme viitattu 21.12.2019
- https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10216096403145578&set=a.10200334626911023&type=3&theater Itä-häme. viitattu 21.12.2019
- https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10216087642526568&set=a.10200334626911023&type=3&theater Pitäjän lehti. viitattu 21.12.2019
- https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10216087766569669&set=a.10200334626911023&type=3&theater Itä-häme viitattu 21.12.2019
- https://www.facebook.com/152602991447524/photos/a.197457010295455/436141529760334/?type=3&theater Sukuseuran fb-yhteisön sukutaulu. viitattu. 20.12.2019
- https://www.genealogia.fi/genos-old/62/62_81.htm Suomen sukututkimusseura (Widbom) viitattu. 20.12.2019
- sto kd 5/306 1890 2. Kartta Sysmän seurakunnan hautausmaasta Matariston rusthollin maalla N:o 2 Otamon kylässä, Sysmän pitäjää, Heinolan kihlakuntaa ja Mikkelin lääniä. (1810-1917) Finna.fi. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Kasteluettelo Antti Antinpoika Brunila Suomen Sukututkimusseura . Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Kasteluettelo Eeva-Kaisa Widbom Suomen Sukututkimusseura . Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Kotiliesi : Taiteilija Marjatta Tapiola maalaa yhä syntymäkodissan Matariston tilalla Youtube . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Kuva lehtileikkeestä, otsikko: Vanhan pyhkäkön kynttiläkruunu . Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- http://www.soilandertevalinmataristo.fi/ sukuseura viitattu. 12.12.2019[vanhentunut linkki]
- Syykkö, Sami : Marjatta Tapiolalla meni remonttiin viisi ja siitä toipumiseen kymmenen vuotta Helsingin Sanomat . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Salonen, Essi : Taiteilija Marjatta Tapiola maalaa yhä syntykodissaan Matariston tilalla – katso video Kotiliesi -lehti . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Marjatta Tapiola: Kaikki alkoi Salaisesta suudelmasta Itä-Häme . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Saksala, Elina : Kuusi kuvaa – Marjatta Tapiolan kuvasto Yle Radio 1 – Areena . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Eturivin taiteilijalle työ on kotileikkejä tärkeämpää Etelä-Suomen Sanomat . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- Fabian Björk : Taiteilija Marjatta Tapiola: "En häpeä esitellä maalauksiani ostajille" Oma Aika -lehti . Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
This article "Mataristo" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Mataristo. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.