Kehoäly

Kehoäly on suomalaisen terveys- ja itsehoitomenetelmän nimi. Kehoälyn harjoituksia on opetettu vuodesta 1983 alkaen, esim. lukuisilla aikuis-, kansalais- ja työväenopistoilla ympäri Suomea, sekä yrityksissä ja julkisyhteisöissä yhtenä työhyvinvoinnin taitona. Kehoälyn harjoituksia käytetään yleensä ennaltaehkäisevänä terveyden hoitona, mutta myös länsimaisen lääketieteen tukena erilaisissa fyysiseen ja mielenterveyteen liittyvissä toipumisprosesseissa.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]} Näitä harjoituksia ja niihin liittyvää psykologiaa ja filosofiaa on tutkittu tieteellisesti mm. Helsingin yliopistossa.^{[[Ohje:Kerro kuka tekee|Malline:Työkaluvihje]]}

Tapio Sippoinin kehittämän terveys- ja itsehoitolajin nimi Kehoäly tarkoittaa laajaa kokonaisuutta; kehon ja mielen välistä kommunikaatiota, kehon sisäsyntyistä luonnollista taitoa pitää itsensä terveenä ja parantaa itsensä, sekä Kehoälyn harjoituksia, joilla kehitetään ja vahvistetaan kehon ja mielen välistä hyvää kommunikaatiota ja kehon kykyä parantaa itsensä. Kehoäly on myös erisnimi, jolla tarkalleen tarkoitetaan Tapio Sippoinin kehittämiä Kehoälyn harjoituksia.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]} Näiden asioiden lisäksi Kehoäly on rekisteröity tavaramerkki, vuodesta 2003 alkaen.

Asenne Kehoälyn harjoittelua opettaessa

Kehoälyn opetuksessa on käytännössä aina lempeä asenne. Kehoälyn yksi tunnetuimmista toimintatavoista on Lempeän harjoittelun toimintatapa. Kehoälyn harjoittelun kehittäjän Tapio Sippoinin usein käyttämä lausahdus on: "toimivuus on totuuden mittari". Kehoälyn harjoitteluun liittyvän pedagogisen ajatuksen mukaan: "Ihmisen menneisyys harvoin määrää, mihin hänellä on tulevaisuudessa mahdollisuuksia, eli ihmisen niin halutessaan elämässä on aina jäljellä runsaasti erilaisia hyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia." Tapio Sippoinin mukaan tuo asenne vahvistaa ihmisen itsetuntoa hyvällä terveellä tavalla ja siinä toteutuu myös Kehoälyn ja Terveysmeditaation ajattelu, psykologia ja filosofia.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Kehoälyyn liittyvä lempeys

Kehoälyn harjoittelu on aina korostuneen lempeää fyysistä toimintaa. Kivun välttäminen Kehoälyn harjoitusten aikana on tärkeää ja merkityksellistä. Kehoälyn harjoittelun tehtävä on vahvistaa hermostoa ja mielen voimavaroja, sekä vähentää stressiä. Kipu on kehon sisäinen viesti, joka välittää tietoa vaarasta. Sellainen kivulias ja tuskainen viesti aiheuttaa aina kehollista stressiä ja heikentää hermostoa.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Koska kipu heikentää hermostollista hyvinvointia, Kehoälyn harjoittelussa ei ole, eikä tehdä kivuliaita harjoituksia. Monessa liikunnassa ja urheilussa ihailtu ”no pain, no gain” -uskomus on Kehoälyyn perehtyneen mielestä absurdi ja suorastaan typerä, uusimpien tieteellisten laadukkaiden tutkimusten mukaan virheellinen uskomus, eikä se vastaa ihmisen hermostollisen terveyden ylläpidon tarpeisiin.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Tämän vuoksi Kehoälyn harjoittelu on niin korostuneen lempeää ja poikkeuksellisen mukavaa, ja osin juuri tästä syystä Kehoälyn harjoittelu on myös terveellistä ja poistaa tehokkaasti stressiä. Havaintojen mukaan tutkitusti konkreettiset fyysiset Kehoälyn harjoitukset vaikuttavat positiivisesti myös mieleen.

Hermoston vahvistaminen

Kehoälyn harjoittelu on myös hermostollisen itsetuntemuksen lisäämistä ja sosiaalisen älykkyyden vahvistamista. Mitä enemmän ymmärrämme omia kokemuksiamme ja sitä kautta oman hermostomme toimintaa, sen historiaa ja mahdollisuuksia, sitä funktionaalisemmin kykenemme tekemään Kehoälyn harjoituksia ja löytämään hyviä ja toimivia säätelykeinoja itsellemme. Kehoälyn harjoittelu vaikuttaa positiivisesti myös kommunikaation tapoihimme, joilla olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Parhaassa tapauksessa kyseessä on elämän pituinen oppimisprosessi. Havaintojen mukaan tämä tarkoittaa, että Kehoälyä kannattaa harjoittaa ja harjoitella joka päivä. Koska Kehoäly on yleensä koetusti niin lempeää ja ihanaa, on sen säännöllinen harjoittelu myös henkisesti hyvin antoisaa.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Kehoälyn harjoittelun parissa opetetaan, että sen kautta voimme oppia itsestämme ja toisistamme lisää: oman hermostomme reaktioista, suhteestamme ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Kehoälyn harjoittelun avulla voimme löytää hermostoa rauhoittavia, sekä myös aktivoivia keinoja, jotka edistävät parasta mahdollista toimintakykyä, palautumista, terveyttä ja pitkää ikää.

Kehoälyn harjoittelun vaikutuksista terveyteen

Kehoälyn harjoittelua voidaan käyttää länsimaisen lääketieteen tukena sairauksien hoidossa lähes kaikissa sairauksissa. Tällöin Kehoälyn harjoittelun tarkoitus on palauttaa ja elvyttää toipilaan elinvoima ja elämänilo, vähentää stressiä, lisätä kehon ja mielen välistä kommunikaatiota, tuottaa parantavaa rentoutta ja kehon liikkuvuutta, sekä nopeuttaa toipumis- ja paranemisprosessia.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Kehoälyn kannalta sairaus on mielen tasolla häiriötekijä elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemisessa. Terveys taas on normi ja itsestäänselvyys, jonka arvo lisääntyy, kun sen menettäminen uhkaa. Vanheneminen nostaa vääjäämättä terveyden menettämisen uhkaa. Terveenä oleminen läpi elämän on useimpien ihmisten toive, joka toteutuu vain hyvin harvojen kohdalla. Säännöllisen Kehoälyn harjoittelun avulla pyritään vahvistamaan myös tuon hyvän toiveen toteutumista, eli terveenä olemista läpi elämän.

Kehoälyn harjoittelun ensisijainen tavoite on elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden vahvistaminen, sekä terveyden ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy. Elämän merkityksellisyys ja mielekkyys liittyvät suoraan vahvaan mielenterveyteen. Kehoälyn harjoittelu on siis kokonaisvaltaista terveyden vahvistamista ja sairauksien ennaltaehkäisyä. Terveys on korkealla ihmisen tarpeiden arvoasteikossa. Terveys on voimavara, joka mahdollistaa itsensä toteuttamisen, sosiaalisen osallistumisen, työnteon ja opiskelun, sekä elämästä nauttimisen. Terveys on eräs tärkeimmistä asioista, joita yleensä tarvitaan elämän mielekkääksi kokemisessa. Asia on myös kaksisuuntainen, sillä elämän kokeminen merkityksellisenä on hyvinvoinnin edellytys.

Kehoälyn terveysvaikutuksista on jonkin verran käytännössä todennettuja positiivisia tapauksia, joista on kerrottu Kehoälyn tietokirjoissa. Kehoälyn harjoittelun avulla ja tuella ovat useat ihmiset kokeneet saaneensa merkityksellisellä ja konkreettisella tasolla apua terveydellisiin haasteisiin ja tukea sairauksista paranemiseen.

Kehoälyn harjoittelu kattaa koko tukielinsairauksien alueen (luut, nivelet, jänteet, lihakset). Siinä autetaan kinesteettinen ketju sekä kehon energia ja elinvoima tasapainoon. Kehoälyn itsehoito on yksilötasolla myös asiakkaan ja hoitajan välistä yhteistyötä terveyden palauttamiseksi normaaliin tilaan. Myös hermostoa voi vahvistaa Kehoälyn harjoittelulla.

Vuosien aikana tehtyjen kliinisten havaintojen ja tapahtuneiden toipumistulosten perusteella tiedetään, että säännöllisesti tehdyillä Kehoälyn harjoituksilla voi hoitaa tai vähintään lievittää monia vaivoja ja sairauksia, kuten allergiat, astma, burn out, dementia, diabetes, fibromyalgia, halvaus, iskias, erilaiset jännitystilat, kasvohalvaukset, monenlaiset kiputilat, kolesteroli, korkea ja matala verenpaine, kuukautisongelmat, kuulo-ongelmat, masennus, migreeni, muistihäiriöt ja äly, munuaiskivet, naistenvaivat ja miestenvaivat, nukahtamisvaikeudet, paniikkihäiriö, poskiontelon tulehdukset, puutuminen, päänsärky, reuma, rytmihäiriöt, selän ongelmat, stressi, sydän- ja verisuonitaudit, sisäelinten toimintahäiriöt, tenniskyynärpää, tinnitus, ummetus, unettomuus, urheiluvammat, vaihdevuosiongelmat, virtsateiden ongelmat.

Säännöllisen Kehoälyn harjoittelun on vuosien saatossa havaittu auttavan usein myös seuraaviin asioihin: Energeettisen kehon ja kinesteettisen ketjun vammat ja häiriötilat, alaraajojen virheasentojen korjaus, jalkojen erimittaisuuden poisto, jalkaterien, nilkkojen, polvien ja lonkan virheasentojen korjaus. Alaselän kiputilojen hoito, iskiaksen ym. ristiselän sekä lannerangan särkytilojen ja virheasentojen hoito. Kieroselkäisyyden eli skolioosin hoito (etenkin lasten ja nuorten osalta). Yläselän kiputilojen, nikamien virheasentojen ja niistä aiheutuvien elintoimintojen häiriöiden, kuten sydämen rytmihäiriöiden, hengenahdistuksen ja korkean verenpaineen hoito. Yläraajojen kiputilojen, kuten tenniskyynerpään, kipuolkapään/jäätyneen olkapään hoito.

On myös kokemustason näyttöä siitä, että säännöllisen Kehoälyn harjoittelun avulla voi hoitaa konkreettisesti ja vahvasti masennusta. Psykiatrian ammattilaisten kanssa Tapio Sippoin on mm. tehnyt mielenterveyskuntoutukseen tarkoitetun vain ammattilaiskäyttöön soveltuvan Kehoälyn harjoitusvideon. Kehoälyn ja Terveysmeditaation avulla kehon monet omat kemikaalit alkavat vaikuttaa esim. traumaperäisiin negatiivisiin tunteisiin poistaen ja purkaen näitä negatiivisia tunteita. Samalla Kehoälyn harjoittelu tuottaa kehoon oksitosiinia, joka rentouttaa ja tuottaa hyvän olon tunnetta, dopamiinia, joka vahvistaa keskittymis- ja huomiokykyä, sekä serotoniinia, joka lisää rauhan ja onnen tunnetta.

Potilaan näkökulmia sairauteen

Vaikka terveyttä arvostetaan, eivät ihmisen arvot, asenteet ja uskomukset, arkiset valinnat, elinolot ja ympäristö, aina tue terveyden säilymistä ja säilyttämistä. Yleensä sairaus aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja heikentää hyvinvoinnin perustaa ainakin hetkellisesti. Kehoälyn harjoittelun yksi tarkoitus on vähentää turvattomuuden kokemusta ja tarjota konkreettisia, fyysisiä ja mentaalisia välineitä tähän.

Sairaus estää usein myös kykyä toimia ja toteuttaa itseä. Tällöin tunne toimijuudesta saattaa järkkyä. Samalla sairaus on konkreettinen muistutus elämän rajallisuudesta. Kehoälyn harjoittelun avulla tähänkin kriisiin voi saada apua ja tukea. Suomessa julkisen terveydenhuollon tehtävänä on tarjota apua terveyden ollessa uhattuna tai sairauden ilmaantuessa myös silloin, kun lääketieteellä ei ole hyviä hoitokeinoja. Kehoälyn harjoittelua voi käyttää tällöin terveydenhuollon apuna mielen tasapainon ja jaksamisen tueksi.

”Yleislääketieteen ydinosaamisaluetta on potilaan tilanteen hahmottaminen kokonaisvaltaisesti. Yleislääketieteen hoidossa otetaan huomioon mm. potilaan elämänvaiheeseen kuuluvat psyykkiset kehitystehtävät, sosiaalisiin suhteisiin liittyvät ongelmat, taloudelliset kysymykset ja asuinolosuhteet.”. On yleisesti tiedossa, että näin ei aina asiat etene. Tilanne saattaa aiheuttaa potilaalle lisää ylimääräistä stressiä. Kehoälyn lempeän harjoittelun avulla myös tuota stressiä voi potilas itsenäisesti vähentää, konkreettisesti fyysisellä tasolla.

Kehollisuus, terveys ja Kehoäly ovat yhtä

Älyllinen kehollisuus ja kehon terveys ovat Kehoälyn harjoittelussa keskeisessä merkityksessä. Kehoälyn kannalta mieli on selkeästi kiinteä osa kehoa. Vain kehossaan ihminen kokee maailman niin kuin se hänelle subjektiivisena kokemuksena ilmenee. Kehoäly on yhtä aikaa kokemus kehon toiminnallisesta kyvykkyydestä, sekä kokemus elämän mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä lisäävästä älykkyydestä.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Kehoälyn säännöllinen harjoittelu myös ylläpitää ja vahvistaa luovuutta, rauhoittaa ja tasapainottaa mieltä ja vähentää oleellisesti turhaa stressiä. Säännöllinen Kehoälyn harjoittelu johtaa konkretisoituneeseen luovuuteen, lisääntyneeseen ja nopeutuneeseen kykyyn ratkaista ongelmia, sekä ikäistään selvästi syvällisempään elämän ymmärtämiseen. Nämä kyvyt vahvistuvat vielä lisää Kehoälyn psykologian aktiivisen harjoittamisen myötä.

Hermoston vahvistaminen Kehoälyn harjoittelun avulla

Kehoälyn harjoittelu on myös hermostollisen itsetuntemuksen lisäämistä ja sosiaalisen älykkyyden vahvistamista. Mitä enemmän ymmärrämme omia kokemuksiamme ja sitä kautta oman hermostomme toimintaa, sen historiaa ja mahdollisuuksia, sitä funktionaalisemmin kykenemme tekemään Kehoälyn harjoituksia ja löytämään hyviä ja toimivia säätelykeinoja itsellemme.^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]}

Kehoälyn harjoittelu vaikuttaa positiivisesti myös kommunikaation tapoihimme, joilla olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Parhaassa tapauksessa kyseessä on elämän pituinen oppimisprosessi. Tämä tarkoittaa, että Kehoälyä kannattaa harjoittaa ja harjoitella joka päivä. Koska Kehoäly on niin lempeää ja ihanaa, on sen säännöllinen harjoittelu myös henkisesti hyvin antoisaa.

Kehoälyn harjoittelun kautta voimme oppia itsestämme ja toisistamme lisää: oman hermostomme reaktioista, suhteestamme ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Kehoälyn harjoittelun avulla voimme löytää hermostoa rauhoittavia, sekä myös aktivoivia keinoja, jotka edistävät parasta mahdollista toimintakykyä, palautumista, terveyttä ja pitkää ikää.

Kehoälyn opiskelutavat

Kehoäly on kehon ja mielen välistä parasta mahdollista kommunikaatiota, joka vahvistaa sekä mielen voimia että fyysistä terveyttä. Kehoälyyn liittyvät samalla aina yksilön omaan hyvinvointiin vaikuttavat arvot, asenteet ja uskomukset. Tämän vuoksi Kehoälyn oppiminen tapahtuu aina kolminkertaisena prosessina. Yhtä aikaa opetetaan ja harjoitellaan fyysisiä Kehoälyn harjoituksia, opiskellaan Kehoälyn toimintatapoja ja psykologiaa, sekä konkreettisesti tehdään ja opiskellaan Kehoälyn fyysisempää harjoittelua tukevia Terveysmeditaatio harjoituksia

Kehoälyn harjoittelussa on kolme oppimisen ulottuvuutta. Oppimisen kannalta ja käytännön harjoittelussa nämä kolme Kehoälyn aihealuetta ovat toisiinsa vahvasti sidoksissa. Eli fyysinen harjoittelu (Kehoäly® harjoitukset), arvojen ja asenteiden terveyden kannalta suotuisa muutos ja kehitys (Kehoälyn psykologia ja toimintatavat), sekä mielenterveyden ja mielen voimavarojen täsmätty vahvistaminen (Terveysmeditaatio) ovat täysin sidoksissa toisiinsa. Tähän edellä mainittuun Kehoälyn kolminkertaiseen oppimiseen voidaan lisäksi yhdistää ns. tavallinen terveysliikunta ja voimaharjoittelu (Kehoäly personal training), sekä henkilökohtaisen työhyvinvoinnin konsepti, eli MindWellness työhyvinvointi.

Kehoälyn kolmitasoinen opetusperinne

Kehoälyn pedagogiikassa ja didaktiikassa käytetään kolmitasoista opetusperinnettä. Nuo kolme tasoa ovat muototaso, tietotaidon taso ja Kehoälyn syvällisen ymmärtämisen taso. Samat kolme tasoa ovat käytössä Kehoälyn opettajina toimivilla; ohjaaja (muototaso), opettaja (tietotaidon taso) ja Kehoälyn mestari (syvällisen ymmärtämisen taso). Kehoälyn kolmitasoista opetusperinnettä voidaan verrata ja tolkullisesti rinnastaa esim. japanilaiseen shu-ha-ri traditioon ja suomalaiseen vanhempaan kulttuuriin, käsityöperinteen ja tietäjälaitoksen traditioihin, joissa on oppipoika, kisälli ja mestari. Shu-ha-ri on perinteisiin japanilaisiin kamppailutaitoihin liittyvä oppimismalli, kuvaten jonkin asian tai asiakokonaisuuden oppimiskaarta. Sitä sovelletaan Japanissa monilla elämän osa-alueilla, esimerkiksi yritysjohtamisessa ja johtajavalmennuksessa.

Muototaso tulee Elävöittävän liikesarjan alkeiden oppimisessa ensimmäisenä. Elävöittävä liikesarja opetellaan siis aina ensin kunnolla ja sujuvasti ulkoa, kaikki vaiheet jouhevasti peräkkäin. Kun Elävöittävän liikesarjan muoto alkaa olla hallussa, harjoittelijan Kehoäly ja lihasmuisti alkavat kertoa niin sanotusti ulkoa, mikä seuraava Elävöittävän liikesarjan vaihe (mikroharjoitus) tulee minkäkin jälkeen. Tähän tiedostamisprosessiin liittyy myös Elävöittävän liikesarjan tekemisen aiheuttama lempeä kokonaisvaltainen hyvän olon tunne, joka jo itsessään parantaa elämän laatua.

Alkeiden jälkeen opitaan perusharjoitukset

Elävöittävän liikesarjan oppimisen jälkeen alkaa Kehoälyn perusharjoitusten opiskelu. Elävöittävä liikesarja tehdään aina ensin, ennen muita Kehoälyn perusharjoituksia. Elävöittävä liikesarja toimii täten samalla muille harjoituksille lämmittelynä. Elävöittävä liikesarja tasapainottaa kehon ja mielen elinvoimaa, jolloin edistyneempien Kehoälyn harjoitusten tekeminen ja opiskelu on mukavampaa. Elävöittävä liikesarja on Kehoälyn mestareidenkin tärkein Kehoälyn harjoitus.

Kun tarpeellinen osaamistaso Elävöittävä liikesarjan harjoittelussa on saavutettu, alkaa Kehoälyn opiskelija tehdä Elävöittävää liikesarjaa pääosin lämmittelynä ja sen perään hän tekee hermoston vahvistamiseen kehitettyjä erityisharjoituksia, elinvoiman tiedostamisen ja vahvistamisen harjoituksia (FreeFlow™), sekä monipuolisia Kehoälyn rentousharjoituksia (aktiivisia rentousharjoituksia ja Kehoäly® syvärentoutusta). Tässä vaiheessa opiskelija pääsee tutkimaan taas lisää Kehoälyn harjoitustapojen osaamistaan ja ymmärrystään. Samalla opiskelijan arvot, asenteen ja uskomukset alkavat nousta piilotietoisuudesta niin sanottuun arkitietoisuuteen, jolloin hän voi alkaa kohdistaa niihin enemmän parantavia toimia Kehoälyn psykologian keinoin ja säännöllisen Terveysmeditaatio® harjoittelun avulla.

Henkilökohtaiset oppimistyylin valinnat

Kehoälyn harjoittelun yhteydessä tehdään henkilökohtaista pedagogista ja didaktista valintaa, eli valitaan missä järjestyksessä kyseinen opiskelija alkaa Kehoälyn perusteita opiskella. Yhdelle opiskelijalle voi olla luonnollisin ja paras tapa opiskella aluksi elinvoiman täsmällisempään ymmärtämiseen keskittyviä FreeFlow™ harjoituksia. Toiselle voi olla paras tapa aloittaa Kehoälyn perusharjoitusten oppiminen rentouden harjoittelun kautta. Kolmas haluaa ehkä oppia ensimmäisenä hermostoa vahvistavia täsmäharjoituksia. Jokainen näistä kolmesta opiskelee kuitenkin Kehoälyn alkeiden (mm. Elävöittävä liikesarja) jälkeen kaikkien kolmen ryhmän Kehoälyn perusharjoitukset (eli rentous, hermoston vahvistaminen ja FreeFlow).

Elävöittävä liikesarja on tärkein Kehoälyn alkeisharjoitus

Kehoälyn alkeiden ja perusteiden opiskelu aloitetaan tavallisesti Elävöittävän liikesarjan opiskelulla. Elävöittävä liikesarja sisältää kaikkien Kehoäly harjoitusten alkeet ja siihen sisältyy Kehoälyn kolme tärkeintä perustaitoa, eli hermoston vahvistaminen, elinvoiman tiedostaminen ja vahvistaminen, sekä aktiivinen ja syvärentoutus. Suurinta osaa näistä voi oppia Elävöittävää liikesarjaa tekemällä. Monipuolinen ja helposti opittava Elävöittävä liikesarja tasapainottaa kehoa ja lisää elinvoimaa. Elävöittävä liikesarja kestää noin puoli tuntia, mutta sen voi tehdä myös kolmessa osassa, jolloin harjoittelun voi sopeuttaa kiireiseenkin elämänrytmiin. Elävöittävä liikesarja on sujuva perusta kaikille muille Kehoälyn harjoituksille.

Elävöittävässä liikesarjassa itsehoidollisen hieronnan, taputtelun, mobilisoinnin, rotaatioliikkeiden ja Kehoälyn hengityksen avulla järjestelmällisesti herätetään kehon elinvoima, vahvistetaan luustoa, niveliä ja lihaksia, sekä aktiivisesti rentoutetaan koko keho. Elävöittävää liikesarjaa käytetään myös ns. lämmittelynä muihin Kehoälyn harjoituksiin. Tapio Sippoin on kirjoittanut kirjan Elävöittävästä liikesarjasta. Basam Booksin kustantama kirja on julkaistu 2008 ja siitä on otettu kaksi painosta, jotka molemmat on loppuunmyyty ajat sitten.

Elävöittävä liikesarja sisältää yli sata liikkuvuutta, elinvoimaisuutta ja kehotietoisuutta lisäävää mikroharjoitusta, joiden välissä tehdään myös yli sata kertaa Virtaava asento lyhyenä mikroharjoituksena. Aina ennen Elävöittävän liikesarjan opiskelun aloittamista Kehoälyn opiskelija opettelee Virtaavan asennon ja Kehoäly kävelyn, sekä oppii useita tärkeitä niihin liittyviä alkeis- ja perusharjoituksia. Koko Elävöittävän liikesarjan alkeisharjoittelun ajan Kehoälyn psykologian ja toimintatapojen oppiminen on korostuneesti läsnä. Myöhemmin Kehoälyn psykologian ja harjoitustapojen oppiminen muuttuu vielä syvällisemmäksi ja oppiminen alkaa sitoutua mielen voimavarojen, elämän mielekkyyden ja muiden positiivisten mielenterveyttä vahvistavien asioiden tietoiseen harjoittamiseen.

Kuka on kehittänyt Kehoälyn harjoittelun?

Suomalainen kehoeetikko Tapio Sippoin on Kehoälyn harjoituksien kehittäjä ja auktoriteetti. Hän on opettanut Kehoälyn harjoittelua vuodesta 1983 alkaen. Kehoälyn harjoituksilla vahvistetaan kehon ja mielen välistä parasta mahdollista kommunikaatiota. Tapio on kehomieli (bodymind) taitojen ja erityisesti Kehoälyn harjoittelun Suomen merkittävin erityisasiantuntija, joka yli kolmenkymmenen vuoden kokemuksella tuntee alan läpikotaisin. Tapio Sippoin koordinoi ja toimii Kehoälyn ohjaajien, opettajien ja mestareiden koulutuksissa johtavana opettajana.

Tapio Sippoinista ja Tapion opettamista terveysasioista on vuosien saatossa kirjoitettu monissa lehdissä. Muun muassa seuraavat kaksitoista valtakunnallista lehteä ovat kirjoittaneet juttuja Tapio Sippoinin opettamista terveysasioista: Aikido-lehti, Helsingin Sanomat, Uutislähde, Voi Hyvin, Kauneus ja Terveys, ET-lehti, muusikoiden ammattilehti Kontra-C, Minä Olen -lehti, Ultra-lehti, Uusi Safiiri -lehti. Ääretön-lehti, Luukku (kansalaisopiston tiedotuslehti) ja joogaajien harrastuslehti Ananda ovat kirjoittaneet myös Tapio Sippoinin opetustoiminnasta ja Kehoälyyn liittyvistä tietokirjoista.

Uutislähteen päätoimittaja Unto Rönkkösen kirjoittama Tapio Sippoinin haastattelu on samalla varsin kelvollinen kirjoitus mm. Kehoälyn harjoittelun historiasta ja taustasta. Myös Helsingin yliopiston Kulttuurien tutkimuksen laitoksella on tehty tieteellinen tutkimus Tapio Sippoinin kehittämistä terveysasioista.

Tapio Sippoin on opettanut Kehoälyn harjoittelua tavallisten ihmisten lisäksi erilaisille kuntoitujille (mm. hermoston kuntoutukseen, lähde 16), sekä myös ammattitanssijoille, huippu-urheilijoille ja ammattimuusikoille niin Suomessa kuin ulkomailla.

Kehoäly ja immateriaalioikeudet

Kehoäly tarkoittaa kehon ja mielen välistä kommunikaatiota, kehon sisäsyntyistä luonnollista taitoa pitää itsensä terveenä ja parantaa itsensä, sekä Kehoälyn harjoituksia, joilla kehitetään ja vahvistetaan kehon ja mielen välistä hyvää kommunikaatiota ja kehon kykyä parantaa itsensä. Kehoäly on myös erisnimi, jolla tarkalleen tarkoitetaan Tapio Sippoinin kehittämiä Kehoälyn harjoituksia. Näiden asioiden lisäksi Kehoäly on rekisteröity tavaramerkki.

Myös Terveysmeditaatio, Body Intelligence ja MindWellness ovat Tapio Sippoinille rekisteröityjä tavaramerkkejä ja FreeFlow™, Body Integrity™ sekä Body IQ™ ovat tavaramerkkejä. Näitä tavaramerkkejä on oikeus käyttää vain lisenssin omaavilla tahoilla.

Kehoälyn terveysmenetelmää kehitetään edelleen jatkuvasti. Tätä kuvaa myös eräs Kehoälyn prinsiipeistä, eli Creatio Aeterna. (Jatkuvan kehittämisen periaate). Käytännössä kaikki pätevät henkilöt, jotka luvallisesti opettavat Terveysmeditaatiota ja Kehoälyä ovat saaneet koulutuksen siihen Tapio Sippoinilta. Kaikilla Kehoälyä ja Terveysmeditaatiota opettavilla on myös voimassa oleva kirjallinen lisenssi, joka oikeuttaa heitä pitämään Kehoälyn ja Terveysmeditaation harjoituksia ja kursseja.

Tietokirjat Kehoälyn harjoittelusta

Tapio Sippoin on kirjoittanut kolme Kehoälyn harjoitteluun, terveyteen ja työkykyyn liittyvää kirjaa. Vuonna 2008 julkaistiin Elävöittävä liikesarja, vuonna 2016 julkaistiin Kehoälyn salaisuudet, kehoetiikan ja Kehoälyn käsikirja ja vuonna 2017 Terveysmeditaation harjoitus- ja tietokirja. Ensimmäinen kirja (Elävöittävä liikesarja) on ollut loppuunmyyty jo vuodesta 2009 ja Kehoälyn salaisuudet, kehoetiikan ja Kehoälyn käsikirja on ollut loppuunmyyty vuodesta 2017.

Lähteet

This article "Kehoäly" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Kehoäly. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.

---

 Facebook Page

🐤 Twitter Follow us on Twitter !

Read or create/edit this page in another language

• Kehoäly in English