Johan Henrik Marttiini
Malline:LähteetönPoisto Johan Henrik ”Janne” Marttiini (2. toukokuuta 1893 Sodankylä – 5. tammikuuta 1970 Rovaniemi[1]) oli seppä ja lestadiolainen saarnaaja, joka tunnetaan erityisesti rovaniemeläisen Marttiinin puukkotehtaan perustajana.[2][3][4]
Sodankylän Kieringissä syntynyt Marttiini osallistui vuonna 1919 Rautaseppäkouluun kotikylässään.[4] Sen jatkoksi hän matkusti kuusitoistavuotiaana Rovaniemelle rautaseppä Matti Tapion oppiin. Marttiini työskenteli kaksi vuotta kisällinä muun muassa hevosenkenkiä takoen ja palasi sitten takaisin kotikylään. Hän työskenteli kyläseppänä ja takoi omassa pajassaan yli kymmenen vuotta.[2][3] Johan Marttiinin uudistushenkisyys ilmeni muun muassa siten, että koska kylvö- ja puimakoneita ei voitu tien puutteen vuoksi tuoda Kierinkiin, Marttiini matkasi 1913 Helsinkiin, ja vakuutti omien sanojensa mukaan puheellaan kulkulaitosministerin. Koneiden kuljettaminen tuli mahdolliseksi, kun Meltaus–Sodankylä -maantie rakennettiin.[2]
Syyskuussa 1922 Martiini muutti perheineen ja töineen Rovaniemelle. Hän aloitti lautapajassa, myöhemmin omassa sepän pajassa. Naapurustossa työskennellyt sarviluuseppä Johannes Lauri ehdotti puukkojen valmistamisen aloittamista. Tätä ryhdyttiin yhdessä harjoittelemaan.[2] Kun kokemusta puukkojen valmistuksesta oli kertynyt riittävästi, vuonna 1928 Marttiini perusti puukkotehtaan Rovaniemelle. Se toimi aluksi pienyrityksenä, työllistäen perheen ohella muutamia ihmisiä.[2]
Yksityiselämä[muokkaa]
Voimakas uskonnollisuus vei Jannen jo nuorena poikana raamatunlukuun. Raamatun ohella kaikki tieto kiinnosti Jannea. Ennen puukkotehtaan perustamista hän mietti tarkkaan lähteäkö matkasaarnaajaksi vai kylän sepäksi. Sana oli hallussa Jannella jo 18-vuotiaana. Lestadiolaisen herätysaallon mukana Janne isoisänsä kanssa täytti omaa elämänperiaatettaan tehdä ihminen onnelliseksi.
Jannen elämän lähtökohtana niin arjen työssä kuin raamatullisen sanan julistuksessakin oli lähtökohtana ihmisen onni. Hänen kirjoittamiaan omakustanteisia kirjoja ovat "Helmiä Pyhästä Raamatusta" (1952), "Armo ja totuus" (1962), Tie onneen (1967) ja "Herätyshuuto ja autuuden oppi" (1967, viimeksimainittu kirjanen). Hän avarsi maailmankatsomustaan useilla Amerikan ja Kanadan matkoillaan, mutta koti oli kaikkein rakkain, jossa Esteri-vaimo oli 12-lapsisen perheen kokoava voima.
Marttiineilla soi musiikki, joka oli Esteri-äidin perua. Olavi, myöhemmin kapellimestari, oli soitannolisten harrastusten johtajana,
Marttiinin suku oli lähtöisin Norjasta ja alkujaan nimikin oli Martin. Kansan suussa se myöhemmin virallisesti tuli käyttöön "suomennos" Marttiini.
"Janne Marttiini oli toimelias kansalainen ja hyvä vanhan kansan ihminen, sanan parhaassa merkityksessä. Opin tuntemaan hänet sydämellisenä henkilönä, joka pyrki aina ja kaikkialla toimimaan lujan kristillisen vakaumuksensa pohjalla". Näin luonnehti Urho Kekkonen ystäväänsä tammikuussa 1970 osanotoissaan omaisille hänen poismenon johdosta.[3]
Janne Marttiini on haudattu Rovaniemen III hautausmaalle.[1]
Lähteet[muokkaa]
- Kähkönen Esko: Marttiini, viikinkien jälkeläinen. Lapin Kansa, Malline:Kotoista päiväys. Kaleva365 Oy.
Viitteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 Pulkamo, Seija: Rovaniemen seurakunnan hautausmaat, s. 49. Rovaniemi: Rovaniemen seurakunta, 1994.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Marttiini 90 vuotta Marttiini Oy. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- ↑ 3,0 3,1 3,2 Esko Kähkönen: Janne Marttiini, viikinkien jälkeläinen : raamatullinen sananjulistaja ja tehtailija. (Alakerta, s. 4) Lapin Kansa, Malline:Kotoista päiväys. Kaleva365 Oy.
- ↑ 4,0 4,1 4. Puukkoseppä Janne Marttiini (Kieringin kulttuuri- ja historiapolku) kierinki.fi. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
This article "Johan Henrik Marttiini" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Johan Henrik Marttiini. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.
