Hevonpaska
Hevonpaska eli paskapuhe tai paskanjauhanta (engl. bullshit) tarkoittaa puhetta, jonka esittäjä ei välitä totuudesta – puhuja ei siis tietoisesti valehtele vaan puhuu, minkä parhaaksi näkee totuudesta tai todisteista välittämättä.[1] Paskapuhe eroaa valehtelusta juuri totuuskäsitykseen suhtautumisessa: valehtelija tai bluffaaja levittää väärää tietoa tahallaan, paskanpuhuja ei välitä väitteiden totuusarvosta vaan hän valikoi tai keksii väitteitä tarkoituksiinsa sopivasti. [2](s. 63, 74–75) Yksi paskapuheen ominaispiirre on suunnitelmallisuuden puute: kuten ulostetta, paskapuhetta ei suunnitella tai työstetä, se vain eritetään, pudotetaan pois.[2](s. 32)
Historia[muokkaa]
Termin tässä käyttötarkoituksessa lanseeraajana pidetään filosofi Harry G. Frankfurtia, joka muotoili teoreettisen näkemyksen paskapuheesta esseessään On Bullshit vuonna 1986.[3] Essee julkaistiin uudelleen vuonna 2005 samannimisenä kirjana[4] ja on ilmestynyt myös suomeksi Antti Nylénin kääntämänä[2]. Frankfurtin mukaan ilmaisua paskapuhe käytetään usein myös melko väljästi yleisenä haukkumasanana.[2](s. 9)
Organisaatiotutkimuksen professori André Spicerin mukaan hevonpaskan tunnistaa muun muassa sisäisen logiikan puutteesta, tyhjien termien viljelemisestä sekä siitä, että sitä ei voi täsmentää pyydettäessä.[5] Alatyylisyydestään huolimatta termi on vakiinnuttanut asemansa tieteellisessä tutkimuksessa.[6][7][8][9]
Esimerkkejä[muokkaa]
Frankfurtin mukaan esimerkiksi mainonta ja markkinointi sekä politiikka ovat täynnä paskapuhetta.[2](s. 33) Myös yritysmaailmassa on paljon esimerkkejä, jossa tyhjällä puheella yritetään rahastaa. 1980-luvulla yhdysvaltalainen teleyhtiö Pacific Bell palkkasi tunnetun organisaatiokehityksen asiantuntijan Charles Kronen suunnittelemaan johtamiskoulutusohjelmaa, joka lupasi muuttaa ihmisten tavan ajatella, toimia ja puhua. Toteutunut ohjelma perustui venäläisen mystikon, George Gurjieffin ajatteluun. Kroningiksi nimetyssä ohjelmassa työntekijät ohjattiin esimerkiksi käyttämään kokonaan uutta sanastoa, minkä seurauksena muun muassa ulkopuolisten oli lähes mahdoton ymmärtää, mitä kokouksissa tapahtui. Pelkästään vuonna 1987 hanke maksoi 40 miljoonaa dollaria.[5](s. 12–15)
Paskapuhe-sanasta käytiin vilkasta keskustelua keväällä 2020, kun opetusministeri Li Andersson kutsui puoluejohtaja Jussi Halla-ahon kommenttia paskapuheeksi suorassa televisiolähetyksessä.[10] Sanavalinta herätti runsaasti kritiikkiä[11], mutta kielentutkija Vesa Heikkinen muistutti sanan akateemisestä merkityksestä.[12]
Tutkimusta[muokkaa]
Totuudesta piittaamattoman puheen empiirinen tutkimus on alussa.[1] Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että totuudesta piittaamaton puhe on yleisemää silloin, kun osallistujat kokevat, että heillä oletetaan olevan mielipide.[1][13]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Harry G. Frankfurtin alkuperäinen essee On Bullshit vuodelta 1986 (englanniksi)
- Retoriikan kesäkoulu: Paskapuheen ABC
- Tom Phillips: Paskapuheen lyhyt historia (suom. Ilkka Rekiaro, Tammi 2020)
- Antto Vihma, Jarno Hartikainen, Hannu-Pekka Ikäheimo & Olli Seuri: Totuuden jälkeen – Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana (Teos 2018)
Lähteet[muokkaa]
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Vessonen, Elina: Pullamössö vastaan hevonpaska. Niin & Näin, Malline:Kotoista päiväys, s. 98–100. Eurooppalaisen filosofian seura ry.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 Frankfurt, Harry G.: Paskapuheesta. Suomentanut Nylén, Antti. Johnny Kniga, 2006.
- ↑ Frankfurt, Harry G.: On Bullshit. Raritan Quarterly Review, Malline:Kotoista päiväys, 6. vsk, nro 2.
- ↑ Frankfurt, Harry G.: On Bullshit. Princeton University Press, 2005.
- ↑ 5,0 5,1 Spicer, André: Paskanjauhantabisnes. Suomentanut Kilpeläinen, Tapani. Eurooppalaisen filosofian seura ry, 2018.
- ↑ Alison MacKenzie, Ibrar Bhatt: Lies, Bullshit and Fake News: Some Epistemological Concerns. Postdigital Science and Education, Malline:Kotoista päiväys, nro 1, s. 9–13. Malline:Doi. Malline:ISSN. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Gordon Pennycook, David G. Rand: Who falls for fake news? The roles of bullshit receptivity, overclaiming, familiarity, and analytic thinking. Journal of Personality, Malline:Kotoista päiväys, nro 2, s. 185–200. Malline:Doi. Malline:ISSN. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ I—Jennifer Lackey: Group Belief: Lessons from Lies and Bullshit. Aristotelian Society Supplementary Volume, Malline:Kotoista päiväys, nro 1, s. 185–208. Malline:Doi. Malline:ISSN. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Ian P. McCarthy, David Hannah, Leyland F. Pitt, Jane M. McCarthy: Confronting indifference toward truth: Dealing with workplace bullshit. Business Horizons, Malline:Kotoista päiväys, nro 3, s. 253–263. Malline:Doi. Malline:ISSN. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Li Andersson ryöpytti Jussi Halla-ahoa A-studiossa: "Tuo on suoraan sanottuna paskapuhetta" Yle Uutiset. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- ↑ Li Anderssonin raju sanavalinta hämmentää – ”Onko hän todellakin opetusministeri?” – katso linkki videoon demokraatti.fi. Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- ↑ Li Andersson lämmitti tunteita televisiossa – tutkija: ”Paskapuhe” ei ole kiroilua Ilta-Sanomat. Malline:Kotoista päiväys. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli
- ↑ John V. Petrocelli: Antecedents of bullshitting. Journal of Experimental Social Psychology, Malline:Kotoista päiväys, nro 76, s. 249–258. Malline:Doi. Malline:ISSN. Artikkelin verkkoversio. en
en:Bullshit This article "Hevonpaska" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Hevonpaska. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.
|
This page exists already on Wikipedia. |
