Eino Niemelä

Eino Niemelä (25. tammikuuta 1922 Virolahti – 28. heinäkuuta 1991 Helsinki) oli suomalainen insinööri, tekniikan tohtori ja Valtioneuvoston määräämän aineenkoetuslaitoksen johtaja. Niemelää pidettiin yhtenä rakennetekniikan johtavista asiantuntijoista Suomessa ja Suomen ulkopuolella. Hänet kutsuttiin jäseneksi kotimaassa ja ulkomailla merkittäviin järjestöihin.

Osoituksena hänen asiantuntemuksestaan ja vaikutuksesta yhteiskunnallisiin asioihin oli se, että Suomen tiedeyhteisön ja yhteiskunnan ansioituneet edustajat ehdottivat ja suosittelivat vuonna 1991, että Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myöntäisi Eino Niemelälle professorin arvonimen hänen monipuolisen ja rohkean uran tähden tiedemiehenä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Hakemus toimitettiin Valtioneuvoston kansliaan vuonna 1991 kevätkesän aikana. Hakemuksen käsittely kuitenkin keskeytettiin Eino Niemelän menehdyttyä.

Eino Niemelän lapsuus ja perhe

Eino Niemelän isä Väinö Niemelä oli merikapteeni ja aikanaan maailman suurimman jäänsärkijän Jääkarhu kapteeni, joka luovutettiin sotakorvauksena Neuvostoliittoon. Hänen ensimmäinen kotinsa oli Pitkäpaaden saaressa, jonka Suomi samoin joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle osana rauhansopimusta. Vuonna 1946 Niemelä muutti perheineen Helsingin Toukolassa sijaitsevasta kodista Ouluun, mistä he muuttivat takaisin Helsinkiin vuonna 1969. Puolisonsa Toini Niemelän kanssa hänellä oli kuusi lasta.

Koulutus ja opinnot

Niemelä aloitti koulun Elementarskola för gossar och flickor, mistä hän siirtyi suoraan Käpylän kansakoulun toiselle luokalle 1929–1932. Koulunkäynti jatkui Helsingin normaalilyseossa, mistä hän lähti vapaaehtoisena talvisotaan vuonna 1939. Hänestä tuli ylioppilas vuonna 1940.

Opinnot jatkuivat Helsingin teknillisessä korkeakoulussa, mistä valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1947. Diplomityöaiheena oli 3-aukkoinen kehäsilta, arvosana laudatur. Tekniikan lisensiaatin tutkinnon hän suoritti Helsingin teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1961. Lisensiaattityön aiheena oli teräsbetoninen liittopalkki, missä hän tutki betoni/betoni-liittorakennetta tuolloin yleisesti käytetyn teräs/betoni-rakenteen sijaan.

Niemelä väitteli tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 1969. Väitöskirjan aiheena oli Havaintoja betonin muodonmuutoksista puristavan kuormituksen ollessa lyhytaikainen, portaittain lisääntyvä tai toistuva ja yksi akselinen. Väitöskirjassa hän halusi osoittaa, että betoni käyttäytyy jo lyhytaikaisen kuormituksen alaisena samoin kuin pitkäaikaisen kuormituksen alaisena, että betonissa tapahtuu tiettyä niin sanottua tervehtymistä (saks. Erholung). Uutta maailman betonitutkimuksen kannalta oli tapahtuman niin sanotun muodonmuutosfunktion johtaminen. Väitöskirjassa esitetyt tutkimukset tehtiin väittelijän hankkiman Losenhausenwerkin yleiskuormituskoneen avulla. Väitöskirjassa betonin käyttäytymistä tutkittiin niin sanotun reologisen mallin avulla.

Niemelä puhui suomea, ruotsia, saksaa, englantia ja espanjaa.

Työura

Opetustehtävät

Työnsä ohella Niemelä oli kutsuttuna luennoitsijana muun muassa seuraavissa oppilaitoksissa:

• Oulun teknillisessä oppilaitoksessa vuosina 1947–1948 teräsbetoniopin luennoitsija.
• Oulun yliopisto, maantieteen laitos, lisensiaattikurssi vuonna 1971 asuntopolitiikan luennoitsija. Luennoi tutkimusten pohjalta, joissa asuntorakentamista tutkittiin tarveanalyysin pohjalta poiketen yleisestä tavoiteanalyysipohjaisesta tutkimuksesta.
• Helsingin teknillinen korkeakoulu 1980-luvulla. Rakentajain jatkokoulutusluentoja koskien rakennusriitoja, välimiesoikeuskäytäntöä, asemakaavoitukseen ja korjausrakentamiseen liittyviä ongelmia. Korjausrakentamista käsittelevässä luennoissa painottanut suksessiivisen, ennakoivan korjausrakentamisen merkitystä.

Tutkimustoiminta

Niemelän tieteellisestä tutkimustoiminnasta ovat esimerkkeinä:

• Puolustusministeriön betoniosaston työryhmän 314 laborantti vuonna 1941
• Empiirisiä tutkimuksia tietyn arinan eriasteisen vääntöjäykkyyden vaikutuksesta alkaen vuodesta 1950. Kehitti professori Angervon aloittamaa menetelmää. Analysoidut havainnot, joita yli 10 000, luovutti Helsingin teknillisen korkeakoulun käyttöön professori Mikkolalle.
• Tutkimuksia betoni/betonirakenteesta lisensiaattityötä varten.
• Perusti vuonna 1964 betonikoetuspaikan Ouluun Suomen betoniyhdistyksen kautta.
• Anoi Valtioneuvostolta lupaa normien mukaisen aineenkoetuslaitoksen perustamiselle Ouluun vuonna 1967. Perustettaessa laitos oli viides Suomessa. Valtioneuvoston myöntämän luvan ehtona oli laitoksen siirtäminen toiselle paikkakunnalle Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen perustaessa oman laitoksen Ouluun. VTT:n perustettua laitoksensa vuonna 1973 rakennettiin Vaasaan kiinteistö Suomen rakennustutkimus Oy:n koetuslaitosta varten. Laitos oli myös Oulun yliopiston käytössä siirtoon saakka.

Laitoksessa, jonka toimintaa jatkoi Eino Niemelän poika Jouni Niemelä, suoritettiin normien mukaisia tutkimuksia betonin kelpoisuuden toteamiseksi yhteistyössä VTT:n kanssa. Laitoksessa on suoritettu yli 60 000 rutiinitutkimusta, joiden tulokset on esitetty lausuntoina. Lisäksi laitoksessa on tutkittu ja tutkitaan muun muassa aineista irrotettujen betonikappaleiden lujuuksia; kuormitettujen palkkien muodonmuutoksia, kun kuormitukset ovat olleet lyhytaikaisia; palkkien taipumia ja puristumia; palkkien murtokuormia; betonien vedenkestävyyttä; betonien kokoonpuristuvuutta; betonien pakkasenkestävyyttä sekä betonin suojahuokossuhdetta.

Tutkimustulokset osoittavat, että betonin niin sanotun lujuuden korreloituminen palkin kapasiteetti pitäisi selvittää luotettavammin. Tulokset ovat ristiriitaisia. Tutkimustuloksia on esitetty teknillistieteellisissä kirjoituksissa ja lausunnoissa.

Niemelä suunnitteli ja rakennutti Oulun keskustaan toimistotalon, missä oli myös erikoistilat kojeineen betonitutkimusta varten. Toimistotalo oli maakunnallisesti merkittävä rakennus sekä rakenteiden että arkkitehtuurin suhteen.

Niemelä luovutti Oulun yliopiston käyttöön kemian laboratorion rakennuksen Kontinkankaalla.

Suunnittelija-, rakennuttaja- ja asiantuntijatehtäviä

Muutettuaan Ouluun Niemelällä oli suunnittelija-, rakennuttaja- ja asiantuntijatehtäviä kuten:

• Pohjois-Pohjanmaan keskusammattikoulun rakennuttaja vuosina 1946–1947.
• Rakennusinsinööritoimisto E. Niemelä Oy, Oulu, perustaja ja toimitusjohtaja vuosina 1948–1955
• Aloitti toiminnan suunnittelijarakennuttajana, mikä käytäntö harvinaista toisin kuin Euroopassa. Menettely asettaa suunnittelijan taloudelliseen vastuuseen.
• Rakennutti ensimmäiset 220 asuntoa As Oy Koskihovin Oulun merikanavan varteen.
• Suunnittelutoimisto Suunnittelu Oy E. Niemelä, Oulu, perustaja ja toimitusjohtaja 1955–1975. Toimiston suunnittelualoina rakennus-, rakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu ja rakentaminen. ”Amerikkalaismallinen monitoimisto” antaa mahdollisuuden seurata hankkeen taloudellisuutta suunnittelun koko kentällä. Toimipaikat Oulussa, Mikkelissä, Kokkolassa ja Helsingissä. Monitoimisto oli aikanaan edelläkävijä, missä suunnittelun eri alojen yhteistyöstä syntyvästä kokonaisuudesta kyettiin välttämään erillisten toimijoiden työstä syntyvät virheet. Malli on nykypäivänä käytössä eri toimistojen fuusioiduttua keskenään.
• Vuoden 1975 jälkeen Suunnittelu Oy E. Niemelän nimi muuttui Suomen rakennustutkimus Oy:ksi.

Rakennusteknisiä suunnittelu- ja valvontatehtäviä:

• Perustamassaan toimistossa Niemelä toimi noin 2 480 erilaisen rakennusteknillisen suunnittelu- ja valvontatehtävissä eri puolilla Suomea. Joukossa erilaisia rakennuksia teollisuuden, kaupan, asuntotuotannon, sairaala- ja koululaitoksen piiristä sekä siltoja ja vesitorneja.
• Kahdeksan vesitornia, joista mainittakoon:
  • Muhoksen vesitorni vuonna 1952, ensimmäinen liukuvalumenetelmällä valettu torni Suomessa. Ns. ”köyhän miehen” vesitorni, jonka rakenne mallina useissa ruotsalaisissa vesitorneissa
  • Kuusamon vesitorni vuonna 1960
  • Viialan vesitorni 1973, jossa valumuottina toimi julkisivuksi jäänyt kartio-osa, jota tuettiin työn aikana maasta teräsvaijereilla
  • Oulun Puolivälinkankaan vesitorni vuonna 1969. Säiliön ulkokuoren rohkeuskerroin valmistushetkellä huippuluokkaa maailmassa ohuimmillaan 8 cm. Torni esitettiin FIP:n New Yorkin kongressissa vuonna 1974 saksalaisen Dücker & Wikmanin merkittävimpänä referenssinä. Yritys oli luovuttanut niin sanotut jännityskaapelit. Suunnitelmat on tallennettu Suomen arkkitehtuurimuseoon.
• Niemelän henkilökohtaisesti tekemät rakennelaskelmat, joita oli yli 10 000 sivua ennen tietokonekauden alkua.

Niemelän toimistossa suunniteltiin muun muassa:

• Yli 50 siltaa, joista mainittakoon Kouvolan ratapihan alittava 5 tunnelin jakso. Kyseessä äärimmäisen vaativa suunnittelutehtävä ja Suomen junaliikenteen merkittävässä risteyskohdassa.
• Teollisuuden rakennuksia, joista mainittakoon Oulun Toppilan selluloosatehtaan laajennus. Rakennuksen 1. suunnittelija oli akateemikko Alvar Aalto. Niemelä joutui tekemisiin Alvar Aallon töiden kanssa tilanteessa, jossa Niemelän asiantuntemusta tarvittiin selvittämään Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkon tornin tiilien irtauduttua. Merkittävä teollisuuden rakennuskohde on ollut mm. Wärtsilän Emalitehtaan rakennukset Järvenpäässä.
• Kaupan rakennuksia, joista viimeisimpänä vuosina 1982–1991. Kaupan rakennuksista mainittakoon esimerkkinä Orion-yhtymä Oy Noiron korkea varasto ja toimistorakennukset Espoossa, ja varastomoduleja sekä kuinka saataisiin halliin mahdollisimman pitkät jännevälit hallin toimintaa haittaamatta. Lisäksi mainitaan Tukon logistiikkakeskus pääradan varrella rakennuksen koon ollessa 5 hehtaaria, missä yhteydessä Niemelä hyödynsi kehittämäänsä varastomoduli-mallia.
• Sairaalarakennuksia, kuten Diakonissalaitoksen rakennuksia Oulussa.
• Kouluja noin 495 kpl, muun muassa Lapuan ammattikoulu ja Suomen Ratsastusopiston maneesi ja tallit sekä päärakennuksen saneeraus ja laajennus Ypäjällä. Toisen maailmansodan jälkeen koulujen tarve on ollut suuri erityisesti Lapissa.
• Asuinrakennuksia, joissa n. 5 000 asuntoa. Näistä mainittakoon esim. Oulun Koskikeskuksen asuinrakennuksia ja pääkadun varrella Hallituskadun tornitalot, niin kutsutut ”Niemelän talot”. Asuinrakennuksia eri puolille Suomea Helsingissä, Vaasassa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Mikkelissä, Varkaudessa ja Karesuvannossa.

Modernin rakennuskannan inventoinnissa useat Niemelän toimistossa suunnitellut rakennukset on määritelty arvokkaiksi kohteiksi. Niemelä käytti rakennuttajana niin sanottua hajautettua rakennuttamisurakkamuotoa (nykyinen nimitys OM-urakointi) alkaen vuodesta 1952.

Asiantuntijatehtäviä

Niemelä oli 1950-luvun alkupuolella rannanomistajien kutsumana arvioimassa Oulun Merikosken voimalaitoksen padotuskorkeuden nostamisen aiheuttamia vahinkoja. Tehtävässä maanomistaja ensimmäisen kerran katsoi kärsineensä muutakin taloudellista vahinkoa kuin, mikä aiheutuu lohen ja siian nousun estyessä. Hän on ollut erilaisten keskusjärjestöjen ja tahojen asiantuntijana rakennusteknisissä kysymyksissä. Näistä tehtävistä mainittakoon Rajaseutuliitto, Partiosäätiö, Suomen rakennusliikkeiden keskusliitto, Suomen rakennusmestarien Liitto, Oulun keskusmielisairaala, Päivärinteen parantola, Oulun yliopistollinen keskussairaala, Urho Kekkosen säätiö. Niemelä oli betonin erityisasiantuntijana Loviisan ydinvoimalan rakennusvaiheessa 1970-luvulla.

Niemelä on antanut pyydettyjä lausuntoja rakennusteknisistä kysymyksistä, joista mainittakoon:

• Turun Myllysillan kokonaistaipuman arviointi. Arvioinut kokonaistaipumaksi noin 40 cm, johon taipuma asettuikin.
• Erilaatuisia normitukseen liittyviä arvioita, SF-standardeista valmisteluvaiheessa
• EY-direktiivien läpikäyminen ja suosittaminen

Ollut asuntohallituksen kutsumana ylivalvojana Keravan Ahjon koerakentamisprojektissa, mistä luopui rakennustaloutta koskevien erimielisyyksien vuoksi.

Sotilaallinen palvelus

Niemelä aloitti sotilaallisen palveluksen suojeluskuntapoikana marsalkka Mannerheimin lähettinä. Niemelä ilmoittautui vapaaehtoiseksi talvisotaan 17-vuotiaana 13. lokakuuta 1939 ja toimi muun muassa Karjalan Kannaksen kartoittajana vuosina 1939–1940 ja jääpartiossa Virolahdella vuonna 1940.

Varusmiespalveluksen Niemelä suoritti RUK:ssa kurssilla 59 ja oli kurssijulkaisun päätoimittaja.

Välirauhan aikana Niemelä oli Puolustusministeriön linnoitusosaston laboranttina vuosina 1940–1941, minkä aikana hän kehitti rakennusmestari Kaartisen kanssa korsunlouhintajärjestelmän saaden kenraali Vainiolta todistuksen.

Niemelä osallistui jatkosotaan ja hän toimi niin sanotussa ”Aaverykmentissä Pion. J/JR5” ja oli lisäksi marsalkka Mannerheimin aliupseerilähettinä. Hän toimi Tuusulan päällystökoululla kapteeni Lehtisen avustajana opettaen panssaritorjuntaa vuonna 1942. Niemelä palasi sodasta vänrikkinä.

Luottamustehtäviä

Niemelän yhteiskunnallisia tehtäviä:

• Oulun kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1965–1969, jona aikana valtuusto käsitteli Oulun yliopiston sijoittamisvaihtoehtoja.
• kansanedustajaehdokas vuonna 1970 vaaleissa

Eniten välimiesoikeusjäsenyyksiä ja -asiantuntiajatehtäviä Suomessa alkaen vuodesta 1948, joista mainittakoon:

• työväentalojen luovutushintojen arviointia sisäministeri Simosen kutsusta alkaen vuodesta 1948
• Turussa Kupittaan Saven kiinteistön lunastusriita, jolloin voitti KHO:ssa silloisen maanjako-oikeuden professorin kannan 1970-luvulla
• tapausesimerkkejä teoksessa ”Rakennusalan sopimustekniikka” (Aaro Liuksiala, 1986)

Jäsenyyksiä johtokunnissa, hallintoneuvostoissa, hallituksissa ja työvaliokunnissa, joista mainittakoon:

• Rajaseutuliitto, jonka jäsenenä pystyttämässä 3 vanhustentaloa saamelaisille
• Partiosäätiö, jonka jäsenenä pystyttämässä maamme 1. partiotaloa Helsinkiin
• koulujen johtokuntia, kuten Oulun Karjasillan yhteiskoulu, Oulunsuun yhteiskoulu
• Oulun keskusmielisairaalan työvaliokunta
• Heikinharjun sairaalan työvaliokunta
• Päivärinteen parantolan työvaliokunta

Urheilusuorituksia

Urheilulla oli merkittävä osuus Niemelälle koko hänen elämänsä ajan, josta mainittakoon muun muassa:

• Suomen oppikoulujen mestari kiekonheitossa
• Suomen senioreiden EM-golf-joukkueen kapteeni Italiassa. 4. sija vuonna 1978.
• Senioreiden Suomen mestaruus golfissa vuonna 1982
• Useita isä- ja poika -maljoja golfissa
• Talin golf -kerhon varapuheenjohtaja vuosina 1971–1974, Suomen ”kenttätekniikan guru”. Puheenjohtajakaudella kenttä kunnostettiin nuorten EM-kilpailuja varten vuonna 1973

Tieteellisten seurojen jäsenyydet

Niemelä kutsuttiin muun muassa seuraaviin kansainvälisiin tieteellisiin seuroihin, joiden jäsenenä hän osallistui tutkimustietojen vaihtoon, kongressien valmisteluun ja luennointiin:

• International Association for Shell and Spatial Structures, päämaja Madrid. Kutsuttu täysjäseneksi vuonna 1981. Seuran tutkimuskohteina ovat erilaiset avaruusrakenteet. Seuran muita jäseniä ovat mm. Torroja, Candela, Tsuboi, Kavac.
• International Association for Housing Science, päämaja Miami. Kutsuttu ainoana suomalaisena täysjäseneksi 1970-luvulla. Seuran tutkimuskohteena ovat asumiseen liittyvät ongelmat. Seuran muita jäseniä ovat mm. Rühle, Zielinski, jotka olivat vierailulla Suomessa tutustuakseen Niemelän töihin.
• Working Group Oil Tanks and Pressure Vessels, päämaja Pariisi. Kutsuttu jäseneksi 1970-luvulla. Työryhmän tutkimuskohteina ovat säiliöiden ja suurten putkien rakenteet.
• Suomen betoniyhdistyksen FIP-ryhmä, Federal of International Prepressed Concrete. Kutsuttu jäseneksi 1970-luvulla. Työryhmän tutkimuskohteina ovat esijännitetyt betonirakenteet.

Julkaisutoiminta

Niemelän julkaisutoiminta jakaantui neljään osaan: tieteellisiin, teknisiin ja ammatillisiin kirjoituksiin; tilattuihin pakinoihin; mielipidekirjoituksiin ja yleisönosastokirjoituksiin. Niemelä kirjoitti monia tieteellisiä, teknillisiä ja muita ammatillisia julkaisuja ja kirjoituksia. Sanomalehtikirjoituksia oli noin 520 kpl.

Kongressijulkaisuja

• A preliminary report concerning the deflections of a prepressed hypershell, Madrid 1969, yhdessä professori Paavo Artturi Tupamäen kanssa
• Bättre miljö för ny teknik, Nordisk Byggdag 1980, Tukholma
• Some observations of concrete under shortterm compressive loading, Federal of International Prepressed Concrete -kongressi, Tukholma 1982

Kirjoituksia kirjoissa

Niemelän kirjoituksia kirjoissa:

• Eräitä teknisiä näkökohtia vastaavan rakennusmestarin menettelystä ja asemasta onnettomuuden satuttua, ”Vastuukysymykset rakennustyömaalla”, Rakentajain kustannus Oy, 1977
• Some observations of concrete under shortterm compressive loading, Nordisk betong 2-4/1982
• Eräitä havaintoja Styrox-muoteissa valmistettujen betonikappaleiden ominaisuuksista, Rakennustaito 3/1985
• Teräsbetonisen taivutuspalkin mittauksesta, Rakenteiden mekaniikka 4/1987, yhdessä professori Paavo Artturi Tupamäen kanssa
• Neitseellisen teräsbetonipalkin betonin puristumasta ja taipumasta, Rakenteiden mekaniikka 4/1988
• Taivutetun teräsbetoni-poikkileikkauksen mitoitus, Rakennustaito 3/1991, yhdessä professori P.A. Tupamäen ja Markku Palon kanssa

Asuntopoliittisia kirjoituksia

• Julkaissut vuonna 1966 ensimmäisen arvion asuntotuotannon määrän vaikutuksesta asumistilanteeseen.
• Esittänyt kansanedustajien kautta 4 eduskuntakyselyä asuntotuotannon oikeasta määrästä.
• Puoltanut niin sanottua tarveharkintaista tuotantomallia niin sanotun tavoitepohjaisen tuotantomallin sijaan.
• Esittänyt arvion asuntotuotannon volyymistä (viimeksi Rakennustaito syksyllä 1990), jolla tuotanto voitaisiin pitää tasaisena. Tutkinut ja julkaissut kirjoituksia syrjäseutujen tyhjistä asunnoista ja keskustojen konttoristumisesta, joissa kirjoituksissa esittänyt yleisestä käsityksestä poikkeavia tutkimuksiin pohjaavia kannanottoja.
• Varoittanut liiallisesta asuntotuotannosta vuodesta 1976 lähtien.

Tontti- ja asemakaavoitusta koskevia kirjoituksia vuosina 1962–1990

• Arvostellut kirjoituksissa niin sanottua funktionalistista, erottelevaa kaupunkirakentamisideologiaa muun muassa energiasäästösyistä.
• Esittänyt ideoita pohjoisten maiden korttelien rakentamisesta, yksityisten ihmisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä ympäristönsä rakentamiseen.
• Puoltanut tasavertoisuusperiaatetta rakennusoikeuskysymyksissä, väljää kaavaa ja sen tukena rakennusjärjestyksen merkitystä.

Energiapoliittisia kirjoituksia

Niemelä on ottanut kantaa voimatalouden ongelmiin, asuntojen energiasäästötoimenpiteisiin, rakennusteknisten ratkaisujen taloudellisuuteen, ilmanvaihdon ja sähköteknisten ratkaisujen yksinkertaistamiseen. Päätynyt ruotsalaistenkin saamaan tutkimustulokseen, jonka mukaan uudet ilmastointinormit nostaneet energiankulutuksen tasolle, josta ¼ riittäisi.

Esitelmiä ja laajempia kirjoituksia Pohjois-Suomen kehittämiseksi aiheina viime aikoina, muun muassa:

• Voimataloudelliset kysymykset kuten Vuotoksen rakentaminen
• Saastepäästöt
• Koulutuspolitiikka
• Demografiset ilmiöt eli väestön liikkumista ja kasvua koskevat ilmiöt, ylisuuret kasvuennusteet Pohjois-Suomen osalta. (Esitti 1960 valtuuston jäsenenä Oulun väkiluvuksi 105 000 silloisen ennustetun 230 000 sijaan).

Yhteistyö lehtien kanssa

Niemelällä oli yhteistyötä seuraavien lehtien kanssa:

• Rakenteiden mekaniikka, jossa useita tieteellisiä kirjoituksia
• Rakennustaito, jossa useita pääkirjoituksia, tieteellisiä ja muita ammatillisia kirjoituksia
• Rakennuslehti, jossa kolumnistina, noin 90 kolumnia
• Kauppalehti, jossa noin 30 ”Omat ajatukset” -palstaa
• Kaleva ja Uusi Suomi
• Oulu-lehti, jossa ”Tyhjys”-palsta
• SANA-lehti, jossa ”Kottarainen”-palsta

Kirjoituksia myös seuraavissa lehdissä: Liitto, Pohjolan Työ, Pohjolan Sanomat, Ilkka, Vaasa, Rajaseutu, Hengellinen Kuukausilehti, Helsingin Sanomat, Volymisanomat, Kiinteistölehti, Aamulehti, Savon Sanomat

Päiväkohtaisia kirjoituksia eri aiheista

Niemelä on kirjoittanut kolumneissa, mielipide- ja yleisönosaston kirjoituksissa sekä aikakauslehdissä seuraavia asioita:

• korjausrakentamisesta, rakennusaineista ja -tekniikasta ja -kustannuksista
• nastarenkaiden aiheuttamista tienpintojen kulumisesta, missä kirjoituksissa toi esiin kymmenkunta muuta kulumiseen vaikuttavaa tekijää
• rakennusteknillisistä oikeusmurhista, missä kirjoituksissa on saattanut osoittaa, että korkeimpien oikeusasteiden tuomiot ovat olleet perusteettomia
• rakennusriidoista
• välimiesoikeuskäytännöstä

Julkisia esitelmiä

Niemelä on kutsuttu esitelmöimään rakennusalan järjestöjen vuosijuhliin sekä rakennusalan eri nimikkeisille päiville alkaen vuodesta 1962, kuten:

• Suomen rakennusteollisuusliiton eri osastojen vuosikokouksiin
• Suomen rakennusliikkeiden liiton investointipäiville
• Rakennusmestarien keskusliiton vuosijuhliin
• Suomen betoniyhdistyksen tutkimuspäiville

Lähteet

• Eino Niemelän haastatteluja. Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseon kokoelma.^{lähde tarkemmin?}
• Oulun moderni ruutukaavakeskusta: Modernin rakennuskannan inventointi 2016. Oulu: Oulun kaupunki, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, 2016. ISSN 0357-8194; 222.
• Oulun kaupunginvaltuuston pöytäkirjat 1965 - 1969. Oulun yliopiston tilantarve ja sijoittaminen.
• Oulun yliopiston rakennushistoria.
• Eduskuntavaalit 1970. Ehdokkaan vaaliohjelma.
• Oulun ensimmäisen golf-kentän rakentamisen historia.
• Helsinki Talin golf-kentän väylien suunnitteluhistoria.
• Golflehti. Kenttätekniikan guru.
• Asola, Ismo: Vesitorni – yhdyskunnan maamerkki; Water Tower, Landmark of the Community. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL, 2003. ISBN 951-758-434-2.
• Oulun yliopiston rehtori professori Pentti Kaiteran puhe Oulun yliopisto avajaisissa vuonna 1959.
• Suomen Arkkitehtuuri Museon kokoelmat^{lähde tarkemmin?}
• Myllysillan suunnittelijat professorit Matti Ollila ja Eero Paloheimo / Wikipedia
• Turun kaupungin Myllysillan vajoaminen ja purku^{lähde tarkemmin?}

Viitteet

This article "Eino Niemelä" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Eino Niemelä. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.

📰 Article(s) of the same category(ies)

• Keskitetty valtio
• Marika Honkanen
• Scandal Bag
• Darda C12
• Tanssiin.fi
• Anita Isomaa
• Sanni Priha

---

 Facebook Page

🐤 Twitter Follow us on Twitter !

Read or create/edit this page in another language

• Eino Niemelä in English