Biljardipöytäsyndrooma
Biljardipöytäsyndrooma on johonkin esineeseen, tai asiaan innostumisen laantumista kuvaava malli, kun jokin pitkäaikainen innostuksen kohde hankitaan itselle kotiin. Malli toimii kaikissa tapauksissa, mutta on alunperin selitetty biljardipöydän hankkimiseen liittyvänä episodina. Syndrooman kuvaus on tarinallinen joka ei ota kantaa tarkkoihin innostuksen puoliintumisaikoihin, mutta menee näin: Henkilö rakastaa biljardia ja käy sitä ystävineen monesti viikossa pubissa pelaamassa. Jossain vaiheessa hän kuitenkin päättää ostaa itselleen kotiin oman pöydän ja kutsuu ystäviään luokseen peliä pelaamaan ja toisinaan taas harjoittelee yksinään lyöntejään. Tarkasti määrittelemättömän ajan kuluttua yhteiset peli-illat ystävien kanssa harvenee kertaan viikossa, pariin kertaan kuukaudessa, kerran kuukaudessa ja joskus silloin tällöin useiden kuukausien välein, kunnes henkilö kyllästyy ja biljardipöytä saa jonkin toisen uuden elämän, kuten esimerkiksi pöytänä pienoisrautatielle.
Tätä samaa käyttäytymismallia voidaan soveltaa lähes kaikkeen, kotiteatteriin, soittoharrastukseen, jne. Monesti myös se tulisin innostus uuteen tyttö/poikaystäväänkin laantuu siinä vaiheessa, kun hän muuttaa luoksesi asumaan. Tämä tietenkin on tapauskohtaista, eikä ole todistettavasti niin yleistä, kuin edellä esitetty malli, mutta on perusteltavissa samalla ilmiöllä. This article "Biljardipöytäsyndrooma" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Biljardipöytäsyndrooma. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.
