Autogynefilia

Autogynefilia on miehen taipumus kiihottua seksuaalisesti naisena olemisen ajatuksesta tai mielikuvista. Tällaiset miehet ovat tavallisesti seksuaalisesti kiinnostuneita naisista yleisesti, eli he ovat heteroseksuaaleja tai biseksuaaleja, mutta heidän kiinnostuksensa on osittain internalisoitunutta, minkä vuoksi heitä kiihottaa lisäksi naisena olemisen fantasia. Jotkut autogynefiilit ovat kuitenkin kiinnostuneita ainoastaan itsestään naisena, eivätkä kiihotu lainkaan naisista. Autogynefilia on tutkituin ja ilmeisesti yleisin seksuaalisuuden kohteen identiteetti-inversion muoto.^[1] Se määritellään parafiliaksi. Arviolta lähes kolme prosenttia länsimaisista miehistä kokee jonkinasteista autogynefiliaa.^[2]

Autogynefilian käsitteen otti käyttöön vuonna 1989 yhdysvaltalainen psykologi Ray Blanchard. Kreikankielinen termi tarkoittaa rakkautta itseen naisena. Blanchard esitti omiin tutkimuksiinsa pohjautuen, että kaikki tai lähes kaikki ei-homoseksuaaliset transnaiset (biologiset miehet jotka identifioituvat naiseksi) voivat kiihottua ajatuksesta itsestään naisena. Hän esitti myös, että tällaisten henkilöiden halu sukupuolenkorjausleikkaukseen perustuu heidän autogynefiiliseen haluunsa olla naisia. Blanchardin väite, jonka mukaan seksuaalinen halu on monen transsukupuolisen henkilön korjaushoidon motivaattorina, on kohdannut vastustusta, sillä ennen Blanchardia transsukupuolisuutta pidettiin kokonaan irrallisena seksuaalisesta halusta tai kiihottumisesta.^[3]

Autogynefilia ilmenee useimmiten eroottisessa ristiinpukeutumisessa eli transvestiittisessa fetisismissä, joka alkaa nuoruusikään mennessä. Naiseksi pukeutumalla mies pystyy helposti muuntautumaan väliaikaisesti naisen näköiseksi ja toteuttamaan fantasiaansa. Jotkut autogynefiilit fantasioivat itsestään naistyypillisessä kehossa, johon kuuluvat esimerkisi rinnat tai emätin. Tällaiset autogynefiilit kärsivät joskus sukupuolidysforiasta eli toistuvasta ja voimakkaasta tyytymättömyydestä omaa mieheyttään kohtaan. Jotkut heistä menevät tämän vuoksi sukupuolenkorjausleikkaukseen.^[1]

Blanchardin mukaan autogynefilista käyttäytymistä ja fantasiaa on neljän tyyppistä: transvestista (naisten vaatteisiin liittyvää), anatomista (naisen anatomiaan liittyvää), fysiologista (naisen fysiologisiin toimintoihin liittyvää) ja behavioraalista (stereotyypillisen naiselliseen käyttäytymiseen liittyvää). Jotkut anatomisesti autogynefiiliset miehet fantasioivat vain osittain naisellisesta vartalosta itsellään, useimmiten naisen rinnoista mutta ei emättimestä. Hyvin yleisiä autogynefiileillä ovat fantasiat itsestä harjoittamassa seksiä naisena miehen kanssa.^[4]

Autogynefiliaa ovat kyselytytkimuksissa raportoineet useammin sellaiset sukupuolidysforiasta kärsivät miehet ja transnaiset, jotka ovat kiinnostuneet naisista, kuin sellaiset, jotka ovat kiinnostuneet miehistä. Miehistä kiinnostuneita heissä on hyvin vähän. Jotkut naisista kiinnostuneet transnaiset kutsuvat itseään kuitenkin ”lesboiksi miehen ruumiissa” ja kiistävät kiinnostuksensa naisiin liittyvän autogynefiliaan.^[1]

Sellaiset autogynefiilit, jotka haluavat vahvasti olla naisia, eivät ole kiinnostuneet naisille tavallisista kiinnostuksen kohteista, eivätkä muistuta naisia psykologialtaan tai käyttäytymiseltään. Sen sijaan he muistuttavat useimmissa suhteissa tavallisia miehiä. He tiesivät jo varhaislapsuudessaan olevansa poikia, ja käyttäytyvät ja leikkivät muiden poikien tavoin. Heillä alkoi kuitenkin yleensä esiintyä naisena olemisen fantasioita jo varhain. Jotkut heistä alkoivat pukeutua jo lapsina naisten vaatteisiin, ja lähes kaikki tekivät sitä viimeistään murrosiässä. Naiseksi pukeutuminen on aiheuttanut heissä aina seksuaalista kiihottumista. Nämä fantasiat jatkuvat heillä aikuisinakin, vaikka heidän muut kiinnostuksen kohteensa ja ammatinvalintansa ovatkin miehille tyypillisiä.^[5]

Lähteet[muokkaa]

VanderLaan, Doug P. & Wong, Wang Ivy (toim.): Gender and Sexuality Development: Contemporary Theory and Research. Springer, 2022. ISBN 978-3-030-84272-7.
Lawrence, Anne A.: Men Trapped in Men’s Bodies: Narratives of Autogynephilic Transsexualism. Springer, 2013. ISBN 978-1-4614-5181-5.

Viitteet[muokkaa]

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 Hsu, Kevin J. & Bailey, J. Michael (teoksessa Gender and Sexuality Development 2022, luku "Chapter 20: Erotic Target Identity Inversions.", s. 590–593.)
↑ Lawrence, Anne A.: Autogynephilia: an underappreciated paraphilia PubMed 2011
↑ Lawrence 2013, s. 6.–7
↑ Lawrence 2013, s. 95.
↑ Lawrence 2013, s. 2.

This article "Autogynefilia" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Autogynefilia. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.