Ahon kansakoulu (Jalasjärvi)

Harrin kansakoulu oli Jokipiin ensimmäinen, ja se perustettiin vuonna 1904. Siellä kulkivat opissa myös Ahonkylän lapset. Omaa koulua Ahoon ryhdyttiin puuhaamaan vuonna 1924. Koska omaa koulurakennusta ei ollut, koulunpito aloitettiin Ilmari IsoAhon talon tuvassa. Opettajan käytössä oli kaksi peräkamaria. Koulua kutsuttiin ensin Lapiolahden yläkansakouluksi, mutta nimi muutettiin vuonna 1927 Ahon kouluksi. Ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Hanna Hakkari, joka viihtyi Ahon koululla eläkeikään saakka. Hänen äitinsä Saimi toimi koulun vahtimestarina. He asuivat koululla ja osallistuivat kylän elämään aktiivisesti. Hanna Hakkarin aika Ahon koululla kesti 40 vuotta. Ahon koulun opettajaksi vuonna 1960 valittu Juho eli Jussi Autio ehti olla Hakkarin työtoverina muutaman vuoden ajan. – Häneltä jäi perinnöksi kaksi asiaa, iso mansikkamaa ja Ahon kuoro. Koulun puutarha olikin Hanna Hakkarin silmäterä. Se tarjosi oppia ja mallia niille, joita puutarhan hoito kiinnosti. Ahon koulun vaiheet voi karkeasti jakaa kahteen osaan. Hanna Hakkarin jälkeen elettiin Aution opettajapariskunnan aikaa. Marja-Leena (Maisa) ja Jussi Autio asuivat ja opettivat Ahon koululla eläkevuosiinsa saakka. Samoihin aikoihin keittäjäksi tuli Raili Kaitaluoma. – Meillä oli onni työskennellä hyvien, sydämellään työtä tehneiden keittäjien kanssa. Ensin Kaitaluoman Railin ja sitten Vierikon Ailan kanssa, Jussi Autio muistelee. Työpaikasta kodiksi Tähän tarinaan kuuluu kaksi Jussi Autiota, isä ja poika. Kutsutaan heitä selvyyden vuoksi lempinimillä eli isää puhutellaan Jussiksi ja poikaa Juksaksi. Kun isä-Jussi muutti Ahon koululle vuonna 1960, mukana seurasi alle vuoden ikäinen Juksa. Maisa-äiti jatkoi vielä opintojaan seminaarissa. – Koulu oli minulle perin juurin tuttu, sillä olin asunut täällä lapsesta lähtien. Talon kunto ja korjausta vaativat kohdat tunnettiin läpikotaisin, Juksa Autio kuvailee. Koulunpito päättyi vuonna 1993 ja talo tuli myyntiin. Juksalla perheineen oli heti ajatus, että he haluavat hankkia sen omakseen. Kaupasta päästiin yksimielisyyteen kunnan kanssa. Lapsiperheen muuttokuorma tuotiin Ahon koululle ja sitä alettiin vähitellen muuttaa kodiksi. –Meillä ei ollut mitään kiirettä remontin kanssa. Muutimme ensin niihin huoneisiin, joissa äiti ja isä asuivat aikoinaan. Kun lapset kasvoivat ja tilaa tarvittiin enemmän, puhkaistiin aukko alaluokan puolelle ja saatiin sieltä lisätilaa. Voimistelusalista tehtiin lapsille makuuhuoneet. Kun tilat tunsi läpikotaisin, mielessä pyöri monenlaisia suunnitelmia. Maisa-äidin luokasta tuli tilava olohuone. Yläkerrassa olevaan Jussi-isän luokkaan rakennettiin studio, jossa Juksa alkoi pyörittää yritystoimintaa. Äänityspalveluja tarjoavalle A-Saundi studioille vanha hirsikoulu tarjoaa erinomaiset tilat.https://www.facebook.com/asaundistudiot/ – Tänne mahtuu isommankin kokoonpanon kanssa. Hirsirakennuksella ja korkealla tilalla on omia etujaan äänitystilanteissa. Studio perustettiin jo 1990-luvun puolivälissä. Kaupallista toimintaa on ollut 25 vuotta, mutta se on vilkastunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. –Koulun ostaminen oli hyvä ratkaisu monella tavalla, sillä palapelin palaset loksahtivat hyvin paikoilleen. Taloa on kunnostettu vähitellen, elämäntilanteen ehdoilla. Moni asia on samoin kuin koulun aikoinakin. Naapurit auttavat aurauksen kanssa talvisin. – Isoa koulun pihaa on toivotonta kolata itse. Traktorilla se hoituu sukkelasti. Ensimmäisinä vuosina koululla pidettiin 4H-kerhoa, ja luistinrata jäädytettiin samaan tapaan kuin kouluvuosina. – Varsinkin kesäisin saattaa vielä pihaan poiketa koulun entisiä oppilaita. Tänne on ehkä helpompi tulla, kun koululla asuu tuttua väkeä, Juksa arvelee. Ahon koululla on perhelle monia merkityksiä. Se ollut koti jo useammassa polvessa ja paikka, jossa Juksan vanhemmat tekivät elämäntyönsä. –Lapset ovat jo sanoneet, että kyllä tähän joku heistä tulee sitten, kun sen aika on. Talo ei jää tyhjilleen. (Terhi Rintalan jutusta muokattu^{[[Wikipedia:Merkitse lähteet|Malline:Työkaluvihje]]})

Kirjallisuutta[muokkaa]

Vierikko, Virve ym.: Jokipii: kirja kotikylästämme. Jalasjärvi: Jokipiin kylän kirjatoimikunta, 1996. ISBN 952-90-8024-7.
- Rajala, Toivo: ”Ahon koulu”, s. 50–55.
- Autio, Marja-Leena & Autio, Jussi: ”Ahon koulun ja kylän tapahtumia vuoden 1964 jälkeen”, s. 55–59.

This article "Ahon kansakoulu (Jalasjärvi)" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Ahon kansakoulu (Jalasjärvi). Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.