Älykylä

Älykylä on uudenlainen asuinaluerakentamisen konsepti, joka perustuu asumisosuuskuntaan ja ryhmärakennuttamiseen. Malli on kehittynyt laajassa asiantuntijayhteistyössä Ympäristöministeriön, useiden tutkimusorganisaatioiden ja rakennusalan asiantuntijoiden yhteistyönä. Alun perin idea on lähtenyt yhtiön perustajan ja toimitusjohtajan, Juri Laurilan visiosta kehittää mahdollisimman kiinnostava asumisen muoto Lapin harvaan asutun alueen väestön lisäämiseksi, koska Lapin väestön määrä oli ollut laskeva^[1] jo pitkään. Sittemmin se on osoittautunut erinomaiseksi pohjaksi myös moneen muuhun tarpeeseen ja siitä on kehitetty muun muassa kasvukeskuksiin soveltuva pientaloaluemalli Älykortteli, sekä nollahiilinen kerrostalo -konsepti. Älykylä® on rekisteröity tavaramerkki.

Älykylä® konseptin kantavana voimana on tavoite tehdä taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä asuinalueita.

Historia[muokkaa]

Idea uudenlaisesta lähestymistavasta asuntorakentamiseen syntyi jo vuonna 2016. Idea esitettiin Sodankylän kunnalle joulukuussa 2016 ja 2017 aloitettiin 500 asukkaan Älykylän suunnittelu Sodankylän Orajokisuunkankaalle työnimellä Arctic Smartness Village. Nimi on peräisin Lapin Liiton Arctic Smartness -klusterityöstä, joka on ollut vahva vaikutin myös Älykylä -idean syntymisessä. Hanke keräsi jo alusta lähtien huomattavaa näkyvyyttä ja siltä odotettiin paljon jo senkin vuoksi, että Sodankylän kunnassa oli valtava asuntopula. Hanke kuitenkin kaatui alkuvuodesta 2018, kun 2017 valittu uusi kunnanhallitus hylkäsi seuraavaksi suunnitellun vaiheen rahoituksen hakemisen puheenjohtajansa Mikko Pyhäjärven esityksestä äänin 4-3. Valtuusto palautti asian kunnanhallituksen uudelleen käsiteltäväksi, mutta kunnanhallitus ei muuttanut kantaansa ja hanke haudattiin.

Sodankylän hankkeen kaatuminen sai runsaasti näkyvyyttä ja sen myötä Utajärven kunta lähestyi kehittäjäyhtiötä ja tarjosi yhteistyötä Älykylän perustamiseksi Utajärvelle. GeoHouse Älykylää kehitettiin start up -yrityksen voimin aina vuoteen 2021 asti pääasiassa yrityksen omalla rahoituksella. Markkinointivaihe aloitettiin loppuvuodesta 2020 kunnan ollessa vastuussa markkinoinnista. Kuitenkin tammikuussa 2021 kunta lopetti yhteistyön yrityksen kanssa ja julkaisi hetkeä myöhemmin oman kilpailevan hankkeen. Hanke kaatui myöhemmin. Toimien vuoksi Utajärven kunta on tutkinnan alla epäillyn kilpailuneutraliteettirikkomuksen vuoksi.

Mynämäen kunnan aloitteesta alkoi nimikilpailun myötä nimen Gadolin Älykylän suunnittelu vuonna 2019. Joulukuussa 2019 paikaksi valikoitui Mynämäen Kintikkalassa sijaitseva alue. Gadolin -nimen innoittaja on Mynämäellä asunut Johan Gadolin, joka muun muassa löysi uuden alkuaineen, Yttriumin.

Ideologia[muokkaa]

Älykylä® -konseptin ideologia on luoda rakentamisen ja asumisen malli, jonka ratkaisut ovat asukkaan ja ympäristön kannalta edullisia. Ratkaisujen tavoitteena on säästää rahaa kustannussäästöjen avulla, sekä pienentää ekologista kuormitusta ja hiilijalanjälkeä. Yhtiö tutkii erilaisia vaihtoehtoja siitä näkökulmasta, että käyttöönotettavien ratkaisujen on tuotettava selkeitä, mitattavia hyötyjä asukkaille, ympäristölle tai ilmastolle. Asukkaiden saamia hyötyjä ovat muun muassa taloudelliset hyödyt, terveydelliset hyödyt, sosiaaliset hyödyt ja asumisen laatuhyödyt. Ympäristön hyötyjä ovat muun muassa resurssitehokkuus, kuluttamisen vähentäminen ja kiertotalouden toteuttaminen, sekä materiaalien tuotannon ympäristöystävällisyys. Ilmastohyötyjä tuovat muun muassa puhtaan energian käyttö, uusiutuvien raaka-aineiden käyttö ja energiatehokkuus.

Konseptin yhtenä ideologisena tavoitteena on, että pienentämällä elämisen kustannuksia saadaan myös paikallistaloutta tuettua ja esimerkiksi jakamistalouden avulla voidaan kulutustuotteiden ostamisen sijasta ohjata kulutusta kestävämpiin vaihtoehtoihin ja palveluiden käyttämiseen. Eli elämänlaadun parantamiseen. Tämän vaikuttavuus kattaisi koko kuntatason elinkeinoelämän piristymisenä ja heijastuisi myös aluetalouteen.

Energiaratkaisujen takana on ajatus siitä, että energiaomavaraisuus kasvattaa myös asukkaiden resilienssiä markkinoilla tapahtuvia heilahduksia vastaan. Esimerkiksi energiakriisin kohdatessa Älykylän asukkaat eivät joutuisi maksumiehiksi, koska eivät osta energiaa. Omalla energiantuotannolla asukkaat myös välttyvät sähkön siirtomaksuilta, jotka ovat herättäneet runsaasti kritiikkiä.

Älykylän yksi merkittävimmistä ideologisista tavoitteista on se, että asuinalueen suunnittelua tehdään aivan tavallisille ihmisille. Asukkailta ei edellytetä erityisiä sitoumuksia yhteisölliseen toimintaan, kuten usein esimerkiksi ekokylä -hankkeissa.

Konseptin teemat[muokkaa]

Älykylät suunnitellaan kokonaiskestävyyden näkökulmasta useita eri teemoja yhdistäen.

- Asumisen kustannusten madaltaminen

- Energiatehokkuus ja -omavaraisuus

- Luonnolliset, ekologiset ja terveelliset materiaalit

- Yhteiskäyttö, jakamistalous ja kiertotalous

- Sosiaalisen pääoman kasvattaminen

Asumisen kustannusten madaltaminen[muokkaa]

Asumisen kustannuksiin vaikuttaa sekä rakentamisen kustannukset, että asumisen aikaiset kustannukset. Älykylät perustetaan ryhmärakennuttamalla, joka poikkeaa asunnon ostamisesta. Ryhmärakennuttamisessa tulevat asukkaat järjestäytyvät ja toimivat rakennuttajina kantaen rakennuttamisen riskit. Samalla he kuitenkin välttyvät ulkopuolisen rakennuttajan katteen kustannuksilta. Yleisesti rakennuttajan kate liikkuu 20-25 prosentin luokassa myyntihinnasta. Verrattuna itse rakennettuun taloon ryhmärakennuttamisella on mahdollisuus säästää rakennuskustannuksissa monella tavalla. Vähemmän lupabyrokratiaa ja lupamaksuja, suunnitelmien monistaminen, suuremmat kilpailutuserät jne. Lisäksi se säästää asuntorakentajan omaa aikaa merkittävästi, kun ryhmärakennuttajakonsultti tekee työt. Rakennuskustannuksissa saavutetut säästöt näkyvät myös rahoituskustannusten pienenemisenä.

Asumisosuuskunta (tai asunto-osuuskunta) on yhtiömuoto, joka on asukkaiden omistama. Ns. Rossinlahden mallissa asukkaat omistavat osuuskunnan yhdessä ja asuvat vuokralla. Mallissa siis maksetaan vuokraa itse omistamalle asuntoyhtiölle ja vuokralaiset myös tekevät vuokriin ja asuinympäristöön liittyvät päätökset itse. Tavalliseen vuokra-asumiseen verrattuna ero tulee omistajan katteesta, joka siis jää välillisesti asukkaille. Mitä vakavaraisempi osuuskunta on, sitä houkuttelevampi se on myös silloin, kun on tarve myydä osuus. Osuuskuntalain ja huoneenvuokralain mukaisesti asukkaalla on myös mahdollisuus luopua jäsenyydestä. Myynnin vaihtoehtona osuuskunta voi myös lunastaa osuuden.

Asumiskustannuksissa energialla on suuri merkitys. Vuonna 2016 energiakustannusten osuus kotitalouksien kustannuksista oli 6,0 %, kun se vuonna 2021 oli jo 7,8 %^[2]. Energiaomavaraisuus pienentää asumisen kustannuksia merkittävästi. Esimerkiksi Mynämäelle suunniteltavan 32 asunnon Gadolin Älykylän lämmityskustannukset ovat arvioiden mukaan 1500-2000 euroa vuodessa koko alueella, eli 3,90-5,20 euroa kuukaudessa per asunto. Mahdollinen energiakustannusten nousu maailmanmarkkinoilla ei vaikuta tähän kustannukseen. Keskitetyn energiantuotannon etuja ovat operoinnin helppous ja käytön parempi optimointi^[3].

Yhteiskäyttöön hankittavien hyödykkeiden tuoma taloudellinen säästö riippuu hankittavista hyödykkeistä ja niiden käyttöajasta. Säästöjen suuruus liikkuu 55-95 prosentin luokassa verrattuna itse hankittuihin hyödykkeisiin.

Energiatehokkuus ja -omavaraisuus[muokkaa]

Energiatehokkuus on yksi merkittävimmistä tekijöistä asumisen kustannusten hillitsemisessä. Älyteknologian avulla energiatehokkuutta voidaan parantaa sekä rakennuksen suunnitteluvaiheessa, että käytön aikana. Tekoälyalgoritmin avulla tehtävällä energiavirtojen optimoinnilla parannettujen asuntojen energian tarve pienenee, jolloin energiainvestoinnit pienenevät. Älykkään taloteknologian avulla käytön aikaista energiantarvetta voidaan parantaa sekä rakennuskohtaisesti, että aluekohtaisesti optimoimalla käyttöpisteittäin käyttöä. Älykylä® -konseptissa yhdistyvät kaikki edellä mainitut keinot.

Rakennuksiin integroitavilla energiantuotantoratkaisuilla on mahdollista säästää energiainvestoinnin kuluja rakentamisen kuluista. Gadolin Älykylässä rakennusten etelään suuntautuvien kattojen perinteinen vesikattoratkaisu korvataan aurinkokeräimillä. Heliostorage Oy:n keräimet tuottavat lämpöenergian koko alueen ympärivuotiseen tarpeeseen. Kesäkaudella yli tarpeiden tuotettu energia varastoidaan maaperään BTES -ratkaisun avulla ja lämpö hyödynnetään talvella, kun aurinkoenergian tuotantoa ei ole mahdollista toteuttaa.

Energian tuotantoa voidaan tehdä monella tavalla. 2009-2010 rakennetussa Kempeleen ekokylässä alueen energia tuotettiin CHP -laitoksessa. Asuinalueilla käytettäviä energian lähteitä ovat mm. tuuli, aurinko, puu, geoterminen (maalämpö), turve, öljy ja kivihiili. Utajärven Geohouse Älykylän yhteydessä tutkittiin CHP, maalämpö ja aurinko -vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen vertailu osoitti, että on suositeltavaa tehdä herkkyystarkastelua tai laskentaa eri kustannusrakenteilla, jotta investointipäätöksen voi tehdä^[4]. Sähkön tuotanto toteutetaan Gadolin Älykylässä maa-asenteisella aurinkovoimalalla, joka on mitoitettu vuosittaisen tarpeen mukaiseksi. Kausivaihteluiden tasaamiseksi markkinoille on tullut eri toimijoiden tarjoamia virtuaaliakkuratkaisuja.

Luonnolliset, ekologiset ja terveelliset materiaalit[muokkaa]

Ekologisen rakentamisen kulmakivenä on luonnollisten materiaalien käyttö. Käytettäviä rakennusmateriaaleja ovat puu, olki, savi ja kivi. Rakennusten kantava runko valmistetaan puusta. Kaksoispuurunkoinen elementtirakenne on täytetty tiiviisti yhteen puristetulla oljella. Tällä menetelmällä on useita hyötyjä. Energiatehokkuus on erittäin hyvä. Elementin u-arvo on 0,123. Koska elementtiin ei tule muovia ja se on kokonaan hengittävästä materiaalista tehty, siihen ei myöskään tule kastepisteitä. Elementin sisäpintaan tuleva savirappaus tasaa huoneilman olosuhteita tehokkaasti. Elementistä ei vapaudu terveydelle haitallisia VOC -päästöjä lainkaan. Rakenteensa ansiosta elementti on paloturvallinen (REI 120 min), kevyt kuljettaa ja pystyttää ja hiiltä sitova (98 kg/m2). Elementissä käytettävä olki syntyy maatalouden sivuvirtana. On laskettu, että pelkästään Suomen pelloilta olisi kestävästi mahdollista hyödyntää olkea 250-300.000 kolmen makuuhuoneen omakotitalon rakentamiseen. Se kattaa käytännössä koko Suomen vuosittaisen rakentamisen tarpeen. Kiveä ja betonia käytetään rakennusten maata vasten olevissa rakenteissa.

Rakennusten terveyttä lisätään Älykylissä älykkäillä kodinohjausjärjestelmillä. Älyteknologia säätelee muun muassa lämpötilaa ja ilmanvaihtoa olosuhteita seuraavien sensoreiden tuottaman tiedon ja muualta tulevan datan perusteella siten, että rakennukset pysyvät terveenä ja huoneilma terveellisenä ja miellyttävänä.

Yhteiskäyttö, jakamistalous ja kiertotalous[muokkaa]

Maailman kantokyky on koetuksella ja jokaisen kuluttajan valinnoilla on merkitystä kokonaisuudessa. Älykylän yhtenä tavoitteena on kehittää maapallon rajallisten resurssien tehokkaampaa käyttöä tavalla, jossa asukkaiden ei tarvitse luopua oikeastaan mistään. Vain muuttaa hieman toimintatapaa. Gadolin Älykylän suunnittelussa ei ole esimerkiksi suunniteltu taloihin omia saunoja, vaan saunatilat on sijoitettu Älykylätaloon ja erilliseen savisaunaan. Älykylätaloon on keskitetty myös oleskelutiloja, harrastetiloja ja varastotiloja yhteiskäyttöön hankittaville hyödykkeille. Älykylä® -konseptissa yhteiskäyttöön hankittavilla hyödykkeillä on kaksi kriteeriä. 1. Niiden tulee olla sellaisia, joita suurin osa asukkaista käyttää ja 2. niiden tulee olla sellaisia, joiden käyttö on satunnaista. Hankittavien hyödykkeiden määrä on sovitettava asukkaiden tarpeeseen. Esimerkkejä yhteiskäyttöhyödykkeistä: autot, sähkö- ja polkupyörät, veneet, työkalut, harrastusvälineet, kodinkoneet ja -laitteet, pelit jne..

Kiertotaloutta voidaan toteuttaa rakentamisen ja asumisen eri vaiheissa. Maanrakennuksessa voidaan esimerkiksi hyödyntää muualla hyödyttömäksi jääneitä maamassoja ja vastaavasti maamassoja voidaan hyödyntää paikanpäällä tai kuljettaa toisaalle hyödynnettäväksi. Älykylän rakennusmateriaalit ovat pääasiassa täysin kierrätettäviä. Asumisen aikaiseen kiertotalouden toteuttamiseen on suuri merkitys sillä, miten kunnassa on kierrätysmahdollisuudet järjestetty. Yhtenä erikoisuutena Älykylässä on mahdollisuus kierrättää asuntoja osakkaiden kesken tilan tarpeen muuttuessa elämän aikana.

Sosiaalisen pääoman kasvattaminen[muokkaa]

Yksinäisyys on Suomessa lisääntyvä ilmiö.^[5] Älykylä® -konseptin yksi tavoite on yhteensaattaa asukkaita ja ruokkia sosiaalisuuden lisääntymistä aluesuunnittelulla, teknisillä ja toiminnallisilla ratkaisuilla, sekä hallinnollisesti. Konseptin ideologiaan kuuluu, että osallistuminen yhteisön toimintaan on täysin vapaaehtoista. Sosiaalista pääomaa kasvatetaan yhteiseen käyttöön tarkoitetuilla tiloilla, mahdollisuudella osallistua päätöksentekoon, sisäisen viestinnän ratkaisuilla, sekä kuhunkin kohteeseen räätälöitävillä ratkaisuilla, jotka ovat asukkaille mieluisia. Ratkaisujen toivotaan motivoivan ja kannustavan asukkaita toimimaan yhdessä omistamisen lisäksi.

Vaikuttavuus[muokkaa]

Älykylä® -konsepti on kehitetty ratkaisuksi madaltaa uudisrakentamisen kynnystä erityisesti harvaan asutulla alueella. Uudisrakentamisen toteuttamiseen harvaan asutulla alueella vaikuttaa usein useita päällekkäisiä haasteita, jotka rakentamishankkeeseen aikovan on ylitettävä. Konseptilla pyritään tarjoamaan vaihtoehto niille, joille jokin seuraavista tekijöistä aiheuttaa esteen rakentamiselle;

rakennuslainan korotettu omavastuuosuus
Rakennuslainan saamiseksi vaadittava lisävakuusvaatimus (jotain muuta kiinteää omaisuutta, kuin rakennettava rakennus)
Asiantuntemuksen puute rakentamishankkeesta
Ajan puute rakennushankkeen hallinnointiin
Ei halua omistaa taloa
Ei halua kantaa yksin kaikkia rakentamiseen liittyviä riskejä

Kunnille Älykylän suunnittelu on tapa tarjota uusia asuntoja esimerkiksi työvoiman saatavuutta parantamaan, rakennuskannan uudistumisen tukemiseen, kuntien kiinteistö-, tulo- ja yhteisöverojen, sekä valtionosuuksien kasvattamiseen^[6], nuorten lapsiperheiden houkutteluun ja kunnan imagoa parantamaan. Älykylä® hanke lisää todistettavasti kunnan kiinnostavuutta asuinpaikkana myös Älykylä® -hankkeen ulkopuolella.

Lähteet[muokkaa]

↑ Timo Aro. 2017. Lapin väestön tila ja tulevaisuus.VTT
↑ Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos. Viitattu 8.6.2022.
↑ S.Sihvonen et.al. 2020. ASV Utajärven Älykylä - Älykylän tuotantovaihtoehtojen tarkastelu. Granlund Consulting Oy.
↑ Alisa Hast. 2019. Pientaloalueen omavarainen energiantuotanto. OAMK
↑ https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/lasten-ja-nuorten-yksinaisyys-on-lisaantynyt-jo-pitkaan-pandemia-on
↑ Veronmaksajain keskusliitto: Kuntien verot veronmaksajat.fi -palvelut. Veronmaksajain keskusliitto. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli

Aiheesta muualla[muokkaa]

https://yle.fi/uutiset/3-11288476

https://asuntomarkkina.fi/mynamaelle-aletaan-suunnitella-50-asukkaan-alykylaa

https://aamuset.fi/artikkeli/4914097/Mynamaen+lykylan+suunnittelu+alkaa

https://www.ess.fi/teemat/1811235

https://www.forssanlehti.fi/lounais-hame/maalle-muuttaminen-kiinnostaa-suomalaisia-etatyo-lisaa-muuttohaluja-654627

https://www.koillissanomat.fi/syina-onnellisuus-taloudellisuus-hiljaisuus-ja-rau/2744250

https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005857264.html

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/utajarvelle-kaavaillaan-aurinkoenergiakylaa-seka-lammitys-etta-sahko-melkein-kokonaan-auringosta/7b69cc5d-15f4-4c2a-a171-54bac63e3e7a

https://www.vakka.fi/a/ns002418707

https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/arctic-smart-village-oy-uuden-ajan-asuminen-kehittyy-geohouse-alykyla-seuraavaan-vaiheeseen/b1ac245a-dd0e-32ba-a804-559b80dd3060

https://www.talouselama.fi/uutiset/utajarvi-lanseeraa-ekologisen-alykylan-houkuttelee-kuntaan-50-uutta-asukasta/f56891b7-b9b2-34d4-a862-6e36303da717

https://www.kehittyvatkaupungit.fi/digitalisaatio/alykyla-on-modernia-ja-edullista-maaseutuasumista/ (maksettu)

https://www.suomenselansanomat.net/alykyla-konseptia-esiteltiin-vaskivedella

https://www.projektiuutiset.fi/arctic-smart-villagen-alykylille-loytyi-energiaratkaisu/

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/mainos/muuta-maalle-kriisin-jalkeen/ (maksettu)

https://www.salkunrakentaja.fi/2019/09/asumisosuuskunta/

https://www.editorhelsinki.fi/artikkeli/alykyla-tarjoaa-uudenlaisen-vaihtoehdon-maaseudulla-asumiseen/

http://www.sibbo.fi/easydata/customers/sipoo/files/1_keke_2016/kaavoitus/alykyla_pysaytti_vaestan_vahenemisen_20elokuuta2019.pdf

https://maankaytto.fi/wp/index.php/2019/05/27/utajarven-geohouse-alykylan-suunnittelu-etenee/

https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kylakeskella/#d732162b

https://www.rakennaoikein.fi/arctic-smart-villagen-alykylille-loytyi-energiaratkaisu-173752/uutiset.html

https://hippa.metropolia.fi/2020/01/alykkaan-asumisen-kehittaminen-ei-ole-pelkkaa-digia/

https://keski-hame.fi/aiheet/teemat/10-syyta-muuttaa-maalle-27140

https://www.permanto.fi/fi/player/vod?assetId=56266402

https://www.forssanlehti.fi/avainsana/asv-arctic-smart-village-oy

https://aamuset.fi/artikkeli/5056755/Kestavan+kehityksen+osuuskunta+etsii+ennakkoluulottomia+asukkaita+Mynamaen+lykylaan

https://www.rakentaja.fi/artikkelit/19557/alykyla_mynamaelle.htm

https://rakennusmaailma.fi/nakoislehti/11-2021/uuteen-omakotitaloon-asumaan-osuuskunnan-jaseneksi

https://www.vakka.fi/uutiset/mynamaen-alykylaan-tulossa-33-asuntoa-6.221.123866.f49c5f6c56

https://rakennusmaailma.fi/osuuskuntamuotoinen-alykyla-on-uniikki-hanke/

https://viewer.joomag.com/kita-1-2022/0331258001643984468/p50?short&

https://www.laitilansanomat.fi/2022/02/yli-sata-kiinnostunutta-mynamaen-alykylassa-asumisesta/

https://www.ts.fi/uutiset/5579567

https://www.ts.fi/uutiset/5590194

https://aamuset.fi/artikkeli/5588646

This article "Älykylä" is from Wikipedia. The list of its authors can be seen in its historical and/or the page Edithistory:Älykylä. Articles copied from Draft Namespace on Wikipedia could be seen on the Draft Namespace of Wikipedia and not main one.

Facebook Page

🐤 Twitter Follow us on Twitter !

Read or create/edit this page in another language[muokkaa]

Älykylä in English

[1] Timo Aro. 2017. Lapin väestön tila ja tulevaisuus.VTT

[2] Sosiaali- ja terveysministeriön luonnos. Viitattu 8.6.2022.

[3] S.Sihvonen et.al. 2020. ASV Utajärven Älykylä - Älykylän tuotantovaihtoehtojen tarkastelu. Granlund Consulting Oy.

[4] Alisa Hast. 2019. Pientaloalueen omavarainen energiantuotanto. OAMK

[5] ttps://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/lasten-ja-nuorten-yksinaisyys-on-lisaantynyt-jo-pitkaan-pandemia-on

[6] Veronmaksajain keskusliitto: Kuntien verot veronmaksajat.fi -palvelut. Veronmaksajain keskusliitto. Viitattu Malline:Kotoista päiväys. Malline:IETF-kielisymboli

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]